Sytomegalovirus (CMV) on herpesviruksiin kuuluva mikrobi. Yleensä sytomegaloviruksella tarkoitetaan ihmisiä infektoivaa lajia, joka tunnetaan myös nimellä HHV-5 (Human herpesvirus 5). Sytomegalovirus-sukuun kuuluu kuitenkin myös eläinten patogeeneja, kuten apinoiden virukset CeHV-5 ja CeHV-8. Sytomegalovirus luokitellaan yhdessä HHV-6:n ja HHV-7:n kanssa alaheimoon beetaherpesvirukset.[1] Sytomegaloviruksen genomi koostuu kaksisäikeisestä DNA:sta ja sisältää noin 230 000 emäsparia. Virus on kooltaan suhteellisen suuri, noin 180–250 nm.
Sytomegalovirus on yleinen ihmisen patogeeni. Länsimaissa 0,5–2,5 prosenttia vastasyntyneistä ja yli puolet aikuisväestöstä on viruksen kantajia. Sytomegalovirus aiheuttaa opportunistisia infektioita immuunipuutteisilla potilailla. Se on myös yleisin synnynnäisiä kehitysvikoja aiheuttava virus. Sytomegalovirus voi tarttua äidistä sikiöön tai henkilöstä toiseen esimerkiksi syljen, veren tai seksuaalikontaktin välityksellä.[1]
Sytomegalovirus (CMV) on herpesviruksiin kuuluva mikrobi. Yleensä sytomegaloviruksella tarkoitetaan ihmisiä infektoivaa lajia, joka tunnetaan myös nimellä HHV-5 (Human herpesvirus 5). Sytomegalovirus-sukuun kuuluu kuitenkin myös eläinten patogeeneja, kuten apinoiden virukset CeHV-5 ja CeHV-8. Sytomegalovirus luokitellaan yhdessä HHV-6:n ja HHV-7:n kanssa alaheimoon beetaherpesvirukset. Sytomegaloviruksen genomi koostuu kaksisäikeisestä DNA:sta ja sisältää noin 230 000 emäsparia. Virus on kooltaan suhteellisen suuri, noin 180–250 nm.
Sytomegalovirus on yleinen ihmisen patogeeni. Länsimaissa 0,5–2,5 prosenttia vastasyntyneistä ja yli puolet aikuisväestöstä on viruksen kantajia. Sytomegalovirus aiheuttaa opportunistisia infektioita immuunipuutteisilla potilailla. Se on myös yleisin synnynnäisiä kehitysvikoja aiheuttava virus. Sytomegalovirus voi tarttua äidistä sikiöön tai henkilöstä toiseen esimerkiksi syljen, veren tai seksuaalikontaktin välityksellä.
