Lõuna-kuldsamblik (Caloplaca biatorina, sünonüüm Calogaya biatorina) on samblikuliik.
Samblik kasvab ka Eestis.[1]
Lõuna-kuldsamblik (Caloplaca biatorina, sünonüüm Calogaya biatorina) on samblikuliik.
Samblik kasvab ka Eestis.
Punakultajäkälä (Caloplaca biatorina) on kultajäkälien sukuun kuuluva laji. Se on muodoltaan ruusukkeinen. Reunaliuskat ovat muodoltaan kuperia ja niissä on monesti härmää. Reunaliuskojen lisäksi jäkälässä on yleensä erillisiä pikkuliuskoja. Kotelomaljat ovat kapeatyvisiä. Väri on oranssi tai verenpunainen. Punakultajäkälä muistuttaa muurikultajäkälää, mutta eroaa siitä punaisemmalla värillä sekä siten, että sen kotelomaljat ovat enemmän koholla ja sen liuskat ovat pidemmät. Kultajäkälää tavataan Euraasian mantereella, Afrikan pohjoisosassa ja Australiassa. Se kasvaa kivien päällä ja sitä esiintyy kalkkikivi- ja silikaattikallioilla. Laji on erittäin uhanalainen.[2]
Punakultajäkälä (Caloplaca biatorina) on kultajäkälien sukuun kuuluva laji. Se on muodoltaan ruusukkeinen. Reunaliuskat ovat muodoltaan kuperia ja niissä on monesti härmää. Reunaliuskojen lisäksi jäkälässä on yleensä erillisiä pikkuliuskoja. Kotelomaljat ovat kapeatyvisiä. Väri on oranssi tai verenpunainen. Punakultajäkälä muistuttaa muurikultajäkälää, mutta eroaa siitä punaisemmalla värillä sekä siten, että sen kotelomaljat ovat enemmän koholla ja sen liuskat ovat pidemmät. Kultajäkälää tavataan Euraasian mantereella, Afrikan pohjoisosassa ja Australiassa. Se kasvaa kivien päällä ja sitä esiintyy kalkkikivi- ja silikaattikallioilla. Laji on erittäin uhanalainen.
