Pennat eli vanhemmalta nimeltään viiriahvenet (Nemipteridae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta. Eräitä pentalajeja pidetään myös akvaarioissa.
Pentojen heimoon luokitellaan kuuluvaksi viisi sukua ja lähteestä riippuen yhteensä 62–64 lajia. Heimon lajit ovat melko läheistä sukua putsareille (Lethrinidae). Pennat sekä putsarit luokitellaan toisinaan yhdessä pikarellien (Centracanthidae) ja hammasahventen kanssa alalahkoon Sparoidea.[1][2]
Pennat kasvavat suurimmillaan noin 35 cm pitkiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat hoikkaruumiisia kaloja, joilla on yksi pitkä selkäevä. Pyrstöevä on usein haarautunut tai kuunsirpin muotoinen ja evän yläosa voi olla pidentynyt ja päättyy säiemäiseen lisäkkeeseen. Suu on lajeilla pieni tai keskikokoinen ja hampaat kartionmuotoiset. Eräillä Nemipterus- ja Pentapodus-suvun lajeilla osa hampaista on suurentunut. Osa Scolopsis-, Nemipterus- ja Pentapodus-suvun lajeista on hermafrodiitteja. Pentojen suomut ovat keskikokoiset ja väreiltään vaihtelevat. Usein kalat ovat punertavia, punaisia, keltaisin ja sinisin kuvioin.[1][2][3][4]
Pennat ovat mereisiä kaloja, joita tavataan indopasifisen merialueen länsiosista. Ne elävät lähellä muta- tai hiekkapohjaa aina 400 metrin syvyyteen asti. Osa lajeista elää kivikkoisemmilla alueilla ja koralliriutoilla. Suurin osa heimon kaloista on petoja, jotka syövät pienempiä kaloja, äyriäisiä ja monisukamatoja. Osa pennoista syö myös planktonia. Pentojen kutuaika vaihtelee suuresti lajeittain. Pienillä pentalajeilla enemmistö kaloista on naaraita, kun taas suuremmilla lajeilla koiraat muodostavat enemmistön.[2][3][4]
Eräitä pentalajeja pidetään akvaarioissa. Ne ovat myös tärkeitä ruokakaloja levinneisyysalueellaan. Niitä myydään tuoreena, kuivattuna ja suolattuna, savustettuna sekä säilykkeinä.[2][3]
Pennat eli vanhemmalta nimeltään viiriahvenet (Nemipteridae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta. Eräitä pentalajeja pidetään myös akvaarioissa.
