Merianturat (Soleidae) on kampelakaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Atlantista ja indopasifiselta merialueelta lauhkeista ja trooppisista vesistä.
Varhaisimmat merianturoiden heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Heimoon kuuluu 35 sukua ja noin 130 lajia. Merianturat ovat ruumiinmuodoltaan soikeita ja litteitä kaloja, kooltaan ne ovat noin 10–32 cm:n mittaisia. Silmät sijaitsevat ruumiin oikealla kyljellä ja suu on pieni ja epäsymmetrinen. Merianturoiden pyrstöevä voi olla yhtynyt pitkien selkä- ja peräevien kanssa, mutta voi olla myös niistä erillinen. Rintaevät voivat puuttua ja vatsaevät ovat erilliset peräevästä. Väriltään merianturat ovat vaihtelevia ja voivat myös vaihtaa väriään pohjan mukaiseksi. Suurin osa lajeista ovn pohjaväriltään ruskehtavia ja ruumiissa voi olla laikkuja, täpliä, renkaita tai juovia.[1][2][3][4]
Merianturalajeja tavataan Atlantista Euroopan läheisyydestä ja Indopasifisella merialueella Australiasta Japaniin.Heimoon kuuluu sekä mereisiä että murto- ja sisävesien lajeja. Merianturat elävät kaloja ja muita pohjan läheisyydessä eläviä eläimiä. Monet heimon lajeista ovat taloudellisesti merkittäviä ruokakaloja.[1][2][4]
Merianturat (Soleidae) on kampelakaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Atlantista ja indopasifiselta merialueelta lauhkeista ja trooppisista vesistä.
