Kurmitsansara (Carex stenolepis, syn. Carex grahamii, Carex vesicaria var. alpigena) on monivuotinen sarakasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa jonkin verran kiiltosaraa (Carex saxatilis) sekä luhtasaraa (Carex vesicaria), ja on toisinaan tulkittu myös niiden risteymäksi. Kurmitsansaran tähkät ovat kuitenkin niin hyvin järjestäytyneet, toisin kuin useilla muilla sararisteymillä, että kurmitsansara luetaan usein omaksi lajikseen.
Kurmitsansaran varret ovat karheita ja voivat kasvaa puolimetrisiksi asti. Kurmitsansaran lehtitupet ovat purppuranpunaiset ja lehdet ovat litteitä, noin viisi millimetriä leveitä, tasaleveitä ja tyypillisesti vartta pidemmät.
Kurmitsansaralla on tavallisesti kaksi hedetähkää ja kaksi tai kolme emitähkää. Hedetähkistä ylempi on yleensä selvästi suurempi kuin alempi ja alempi tähkä voi olla osittain emikukallinen. Emitähkät ovat yleensä 2–3 cm pitkiä ja tähkien alin tukilehti on iso. Emikukat ovat kolmeluottisia. Tähkäsuomut ovat teräväkulmaisia, reunoilta mustanruskeita, keskeltä vaaleampia ja kärjistään usein valkoisia. Pullakot ovat noin viisi millimetriä pitkiä, kullanruskeatäpläisiä tai kokonaan mustanruskeita ja niissä on selvästi kaksikärkinen, kapea suuota. Kurmitsansaran pullakot ovat suuremmat kuin kiiltosaralla, ja kiiltosaran lehdet ovat kouruiset, kun kurmitsansaralla ne ovat litteät. Luhtasaran emitähkät ovat puolestaan suurempia kuin kurmitsansaralla ja pullakot väriltään vihreitä tai kullanruskeita, kun kurmitsansaralla ne ovat suurelta osin mustanruskeita.
Kurmitsansara on harvinainen ja se kasvaa tunturialueilla kalkkipitoisilla kosteilla turvemailla. Suomessa kurmitsansaraa tavataan lähes pelkästään Käsivarren Lapin kärjessä. Muualta Lapista on myös muutamia vanhoja sekä tuoreempia havaintoja.
Kurmitsansara (Carex stenolepis, syn. Carex grahamii, Carex vesicaria var. alpigena) on monivuotinen sarakasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa jonkin verran kiiltosaraa (Carex saxatilis) sekä luhtasaraa (Carex vesicaria), ja on toisinaan tulkittu myös niiden risteymäksi. Kurmitsansaran tähkät ovat kuitenkin niin hyvin järjestäytyneet, toisin kuin useilla muilla sararisteymillä, että kurmitsansara luetaan usein omaksi lajikseen.
Kurmitsansaran varret ovat karheita ja voivat kasvaa puolimetrisiksi asti. Kurmitsansaran lehtitupet ovat purppuranpunaiset ja lehdet ovat litteitä, noin viisi millimetriä leveitä, tasaleveitä ja tyypillisesti vartta pidemmät.
Kurmitsansaralla on tavallisesti kaksi hedetähkää ja kaksi tai kolme emitähkää. Hedetähkistä ylempi on yleensä selvästi suurempi kuin alempi ja alempi tähkä voi olla osittain emikukallinen. Emitähkät ovat yleensä 2–3 cm pitkiä ja tähkien alin tukilehti on iso. Emikukat ovat kolmeluottisia. Tähkäsuomut ovat teräväkulmaisia, reunoilta mustanruskeita, keskeltä vaaleampia ja kärjistään usein valkoisia. Pullakot ovat noin viisi millimetriä pitkiä, kullanruskeatäpläisiä tai kokonaan mustanruskeita ja niissä on selvästi kaksikärkinen, kapea suuota. Kurmitsansaran pullakot ovat suuremmat kuin kiiltosaralla, ja kiiltosaran lehdet ovat kouruiset, kun kurmitsansaralla ne ovat litteät. Luhtasaran emitähkät ovat puolestaan suurempia kuin kurmitsansaralla ja pullakot väriltään vihreitä tai kullanruskeita, kun kurmitsansaralla ne ovat suurelta osin mustanruskeita.
Kurmitsansara on harvinainen ja se kasvaa tunturialueilla kalkkipitoisilla kosteilla turvemailla. Suomessa kurmitsansaraa tavataan lähes pelkästään Käsivarren Lapin kärjessä. Muualta Lapista on myös muutamia vanhoja sekä tuoreempia havaintoja.
