Kupukirjovahakas (Hygrophorus korhonenii) on Suomessa yleinen syötävä metsävahakaslaji. Se muistuttaa suuresti harmaakirjovahakasta, mutta on tanakampi ja tummempi. Sillä on myös selkeämpi kuvioitus jalassa. Kyseessä on kuusen juurisieni. Mikroskooppisesti lajin itiöt ovat hieman pienemmät kuin harmaakirjovahakkaalla.[2]
Laji on kuvattu tieteelle eli kansainvälinen tiedeyhteisö on hyväksynyt sen omaksi lajikseen vasta 1980-luvulla, vaikka se on suhteellisen yleinen ainakin paikoittain. Lajin tieteellinen nimi on annettu sienitieteilijän ja tietokirjailijan Mauri Korhosen kunniaksi. Laji on syötävä.[3]
Kupukirjovahakas (Hygrophorus korhonenii) on Suomessa yleinen syötävä metsävahakaslaji. Se muistuttaa suuresti harmaakirjovahakasta, mutta on tanakampi ja tummempi. Sillä on myös selkeämpi kuvioitus jalassa. Kyseessä on kuusen juurisieni. Mikroskooppisesti lajin itiöt ovat hieman pienemmät kuin harmaakirjovahakkaalla.
Laji on kuvattu tieteelle eli kansainvälinen tiedeyhteisö on hyväksynyt sen omaksi lajikseen vasta 1980-luvulla, vaikka se on suhteellisen yleinen ainakin paikoittain. Lajin tieteellinen nimi on annettu sienitieteilijän ja tietokirjailijan Mauri Korhosen kunniaksi. Laji on syötävä.
Com l'Hygrophorus olivaceoalbus, ma pi goregn e pi gris.
A chërs an Scandinavia.
A venta mai mangé un bolè trovà se un a l'é nen un bon conossidor dij bolè!
A l'é nen mangiativ.
Hygrophorus korhonenii Harm.
Com l'Hygrophorus olivaceoalbus, ma pi goregn e pi gris.
AmbientA chërs an Scandinavia.
Comestibilità A venta mai mangé un bolè trovà se un a l'é nen un bon conossidor dij bolè!
A l'é nen mangiativ.
