Sinivatukka (Rubus caesius) on vadelman sukuinen kasvi. Se kasvaa 50–200 cm korkeaksi, Maanpäälliset versot elävät kaksi vuotta. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä, kukat valkoisia ja marjat mustansinisiä. Sinivatukka voi risteytyä vadelman (Rubus idaeus) ja lillukan (Rubus saxatilis) kanssa.[1]
Sinivatukka kasvaa Keski- ja Etelä-Euroopassa: Britanniassa Skotlannin rajoille asti ja Ruotsissa suunnilleen Tukholman eteläpuolella.[2] Suomessa lajia on tavattu Ahvenanmaalla ja paikoin etelä- ja lounaisrannikoilla.[3] Kasvi vaatii emäksisen maaperän menestyäkseen, joten Suomen hapan maaperä ei tarjoa sille hyvää kasvualustaa.
Marjat ovat syötäviä.[1] Niistä voi valmistaa myös herkullista hilloa. Sinivatukkahillo, salmbärsylt, on olennainen osa gotlantilaista sahramipannukakkua.
Sinivatukka (Rubus caesius) on vadelman sukuinen kasvi. Se kasvaa 50–200 cm korkeaksi, Maanpäälliset versot elävät kaksi vuotta. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä, kukat valkoisia ja marjat mustansinisiä. Sinivatukka voi risteytyä vadelman (Rubus idaeus) ja lillukan (Rubus saxatilis) kanssa.
Sinivatukka kasvaa Keski- ja Etelä-Euroopassa: Britanniassa Skotlannin rajoille asti ja Ruotsissa suunnilleen Tukholman eteläpuolella. Suomessa lajia on tavattu Ahvenanmaalla ja paikoin etelä- ja lounaisrannikoilla. Kasvi vaatii emäksisen maaperän menestyäkseen, joten Suomen hapan maaperä ei tarjoa sille hyvää kasvualustaa.
Marjat ovat syötäviä. Niistä voi valmistaa myös herkullista hilloa. Sinivatukkahillo, salmbärsylt, on olennainen osa gotlantilaista sahramipannukakkua.