dcsimg

Hikkorit ( фински )

добавил wikipedia FI

Hikkorit[1] (Carya) on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on parikymmentä lajia. Luontaisena hikkoripuita kasvaa Pohjois-Amerikassa, Meksikossa ja Kiinassa.

Hikkorit ovat kesävihantia, isoja puita (25–30 m), jotka muistuttavat jalopähkinöitä (Juglans). Lehdissä on 7–9 sahalaitaista lehdykkää. Norkkomaiset hedekukinnot ovat kolmehaaraisia. Hedelmän (4 cm) kuori halkeaa neljäksi liuskaksi paljastaen sileäpintaisen luuhedelmän.

Keski- ja Länsi-Eurooppaan on istutettu karvashikkoria (Carya cordiformis) koristepuuksi. Sitä on istutettu jossakin määrin metsäpuuksikin. Valkohikkorin eli liuskahikkorin (Carya ovata) kasvatusta on kokeiltu Etelä-Suomessa ja siellä se onkin menestynyt kohtalaisesti.[2]

Mississipin laaksosta kotoisin oleva pekaanipähkinä (Carya illinoensis) kuuluu myös hikkorikasveihin. Nykyään lajia viljellään maukkaiden hedelmiensä takia laajalla alueella Itä-USA:ssa. Lajin tunnistaa helposti lehtien runsaista (9-17) lehdyköistä.[3]

Hikkorien puuaines soveltuu puusepäntöihin. Puu on lajista riippuen keltaista tai ruskeaa ja tasaisesti juovaista. Se on sitkeää ja soveltuu erinomaisesti mailojen, työkalujen varsien, rumpukapuloiden, suksien yms. valmistusmateriaaliksi. Kuivan puun tilavuuspaino on 0,68.[4]

Lajeja

Lähteet

Aiheesta muualla

лиценца
cc-by-sa-3.0
авторски права
Wikipedian tekijät ja toimittajat
изворно
посети извор
соработничко мреж. место
wikipedia FI

Hikkorit: Brief Summary ( фински )

добавил wikipedia FI

Hikkorit (Carya) on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on parikymmentä lajia. Luontaisena hikkoripuita kasvaa Pohjois-Amerikassa, Meksikossa ja Kiinassa.

Hikkorit ovat kesävihantia, isoja puita (25–30 m), jotka muistuttavat jalopähkinöitä (Juglans). Lehdissä on 7–9 sahalaitaista lehdykkää. Norkkomaiset hedekukinnot ovat kolmehaaraisia. Hedelmän (4 cm) kuori halkeaa neljäksi liuskaksi paljastaen sileäpintaisen luuhedelmän.

Keski- ja Länsi-Eurooppaan on istutettu karvashikkoria (Carya cordiformis) koristepuuksi. Sitä on istutettu jossakin määrin metsäpuuksikin. Valkohikkorin eli liuskahikkorin (Carya ovata) kasvatusta on kokeiltu Etelä-Suomessa ja siellä se onkin menestynyt kohtalaisesti.

Mississipin laaksosta kotoisin oleva pekaanipähkinä (Carya illinoensis) kuuluu myös hikkorikasveihin. Nykyään lajia viljellään maukkaiden hedelmiensä takia laajalla alueella Itä-USA:ssa. Lajin tunnistaa helposti lehtien runsaista (9-17) lehdyköistä.

Hikkorien puuaines soveltuu puusepäntöihin. Puu on lajista riippuen keltaista tai ruskeaa ja tasaisesti juovaista. Se on sitkeää ja soveltuu erinomaisesti mailojen, työkalujen varsien, rumpukapuloiden, suksien yms. valmistusmateriaaliksi. Kuivan puun tilavuuspaino on 0,68.

лиценца
cc-by-sa-3.0
авторски права
Wikipedian tekijät ja toimittajat
изворно
посети извор
соработничко мреж. место
wikipedia FI