Täpläpallohai (Cephaloscyllium ventriosum) on pienehkö merenpohjalla elävä hailaji, jota tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikan Tyynenmeren puoleisissa subtrooppisissa rannikkovesissä. Se suosii louhikkoisia ja leväkasvuston peittämiä pohjia yleensä 5–37 metrin syvyydessä, mutta havaintoja on tehty 460 metriin asti.
Täpläpallohai on yleensä alle metrin pituinen. Sen pää on lattana – leveä ja päältä litistynyt. Suu ja silmät ovat suuret. Molemmat selkäevät ovat lähellä pyrstöevää, jonka alalohko on heikosti kehittynyt. Ruumis on keltaisten ja ruskeiden juovien sekä mustien ja valkoisten täplien kirjavoima. Myös vatsapuolella on täpliä.
Pallohain nimi viittaa sen tapaan pullistaa itsensä vettä nielemällä, jolloin se vaikuttaa suuremmalta vainoojiensa kuten suurempien haiden tai merinisäkkäiden silmissä, joita se ensin on paennut kallionkoloon. Lajilla on myös tapana levätä päivisin luolien suojassa.
Täpläpallohai syö pääasiassa pieniä kaloja. Se saalistaa öisin joko hyökkäämällä saaliin kimppuun väijyksistä tai yllättää kallionkoloissa nukkuvia kaloja.
Täpläpallohai on ovipaarinen eli sen poikaset syntyvät munista. Munat ovat nahkamaisia koteloita joissa on pitkät kärhet auttamassa kotelon kiinnittymistä kiviin ja merileviin. Sikiö varttuu 9-12 kuukautta ruskuaispussinsa turvin ja kuoriutuu kun se on tyhjä.
Täpläpallohai on ihmiselle vaaraton, mutta saattaa ärsytettäessä käydä aggressiiviseksi. Lajin liha ei sovellu ihmisravinnoksi ja kalastajille se onkin enemmän harmillinen, koska toisinaan se tyhjentää kala- ja äyriäispyydyksiä.
Laji menestyy vankeudessa ja sitä pidetään yleisöakvaarioissa.
Täpläpallohai (Cephaloscyllium ventriosum) on pienehkö merenpohjalla elävä hailaji, jota tavataan Pohjois- ja Etelä-Amerikan Tyynenmeren puoleisissa subtrooppisissa rannikkovesissä. Se suosii louhikkoisia ja leväkasvuston peittämiä pohjia yleensä 5–37 metrin syvyydessä, mutta havaintoja on tehty 460 metriin asti.
