Palsasirri (Calidris melanotos) eli alaskansirri on pieni ruskeankirjava kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili tieteelle Louis Jean Pierre Vieillot 1819.
Palsasirri on muualta harmahtavan ruskeankirjava, mutta rinta on yksivärisen harmaa. Jalat ovat kellertävät.
Palsasirrin pituus on 19–24 cm, siipien kärkiväli 26–45 cm ja paino 31–126 g.
Palsasirri pesii tundra-alueiden palsasoilla Koillis-Aasiassa Taimyrin niemimaalta itään, Alaskan ja Kanadan pohjoisrannikoilla ja joillakin saarilla, sekä Hudsoninlahden länsirannalla. Maailman populaation koko on 25 000 – 100 000 yksilöä ja lajin kanta elinvoimainen. Se muuttaa todella pitkiä matkoja. Amerikkalaiset yksilöt ja osa aasialaista talvehtivat Etelä-Amerikassa, mutta jotkut Aasiassa pesivistä muuttavat talveksi Australiaan ja Uuteen Seelantiin. Muuttomatkoillaan linnut poikkeavat niin säännöllisesti Länsi-Euroopassa, ettei sitä pidetä erityisen harvinaisena Suomessakaan. Se on tavattu Suomessa lähes 80 kertaa vuoteen 2006 mennessä.
Arktisen tundran palsasuot, kuivat jäkälää ja sammalta kasvavat nummet ja saraniityt. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla laji viihtyy ruohostoisilla rannoilla ja avomailla, kuten pampalla.
Palsasirri pesii maassa ja munii yleensä 4 munaa. Haudonta kestää 21–23 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 3 viikkoa vanhoina. Soidinmenoihin kuuluu koiraan rintakehän pullistelu.
Palsasirrin ravintoa ovat hyönteiset ja muut selkärangattomat.
Palsasirri (Calidris melanotos) eli alaskansirri on pieni ruskeankirjava kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili tieteelle Louis Jean Pierre Vieillot 1819.
