Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis)[2] on pienikokoinen hirvieläin, joka esiintyy alkuperäisenä itäisessä Aasiassa - Kiinassa ja Korean niemimaalla.[1] Se on vesikauriiden alaheimon (Hydropotinae) ainoa laji,[2][6] ja jaetaan kahteen alalajiin.[5]
Vesikauriilla ei ole sarvia ja se on siten ainoa hirvieläinlaji, jonka uroksilla ei ole sarvia aseinaan.[2] Niiden sijasta uroksen yläkulmahampaat ovat kehittyneet noin seitsemän senttimetrin pituisiksi torahampaiksi, joita se käyttää tappeluissa muita uroksia vastaan.[2] Hirvieläimistä vesikauriin lisäksi vain muntjakeilla ja tupsuhirvellä on vastaavanlaiset torahampaat.[2] Vesikauriin turkki on väriltään kesällä punaruskea ja talvella himmeän ruskea.[2] Vasoilla on kyljissään vaaleita täpliä.[2] Vahvat takaraajat ovat eturaajoja pidemmät. Korvat ovat lyhyet ja pyöreähköt.
Vesikauriin säkäkorkeus on täysikasvuisella uroksella 52 cm ja naaraalla 48 cm.[2] Uros voi painaa 14 kg, naaras on sitä pari kiloa kevyempi.[2]
Vesikauriin elinympäristöä ovat suot, ruovikot ja matalaa ruohoa kasvavat alueet.[2] Vesikauris elää pääosan elämästään yksin. Jokaisella uroksella on oma reviirinsä. Lajin tiineysaika kestää keskimäärin 176 vuorokautta, ja vasoja syntyy usein kolme kerrallaan[2].
Vesikauriin ternimaitoa käytetään kiinalaisessa lääketieteessä ja sen vuoksi lajia metsästetään Kiinassa. Vesikauriita on istutettu Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.[1]
Vesikauris ei nimestään huolimatta ole sukua kääpiövesikauriille (Hyemoschus aquaticus), joka kuuluu kääpiökauriiden (Tragulidae) heimoon.
Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis) on pienikokoinen hirvieläin, joka esiintyy alkuperäisenä itäisessä Aasiassa - Kiinassa ja Korean niemimaalla. Se on vesikauriiden alaheimon (Hydropotinae) ainoa laji, ja jaetaan kahteen alalajiin.
