Kärsäkuninkaat (Callorhinchidae) on trooppisissa merissä tavattava koppapäisten rustokalojen heimo. Tieteellinen nimi tulee kreikan kielen sanoista kallis (kaunis) ja rhyngchos (kärsä).[2]
Nykyään kärsäkuninkaiden heimosta tunnetaan yksi suku, jossa on kolme lajia (ks. laatikko).[3][4][5]
Heimon fossiileja on säilynyt jurakaudelta. Tällaisia, nyt jo sukupuuttoon kuolleita sukuja, olivat Brachymylus, Ischyodus, Pachymylus ja Edaphodon. Varhaisimmat Callorhinchus-suvun fossiilit ovat eoseenikaudelta Etelämantereelta.[3]
Kärsäkuninkaat ovat eteläisen pallonpuolen lajeja, niitä tavataan meristä Australian etelärannikolta, Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Kalat elävät merien pintakerroksista aina 200 metrin syvyyteen. Toisinaan kärsäkuninkaiden heimon lajeja saadaan saaliiksi trooleilla.[3][6][7]
Kärsäkuninkaiden selkein tuntomerkki on pitkähkö, joustava ja koukkupäinen kärsä. Kärsä toimii tuntoelimenä, kun kalat etsivät ravintoaan. Kiduksia peittää yksi kiduskansi ja vesi otetaan sisään sieraimien kautta. Suussa hampaat ovat kasvaneet yhteen luulevyiksi. Selkäevät ovat korkeat ja rintaevä on suuri ja liikkuvainen ja sitä käytetään myös uimiseen. Koiraalla on vatsaevissä ja päässä elimet, joilla se pitää naaraasta kiinni parittelun aikana. Naaras munii yhdestä kahteen oranssinruskeaa munakoteloa.[3][6][7]
Kärsäkuninkaat (Callorhinchidae) on trooppisissa merissä tavattava koppapäisten rustokalojen heimo. Tieteellinen nimi tulee kreikan kielen sanoista kallis (kaunis) ja rhyngchos (kärsä).
