dcsimg

Lumokkikasvit ( finnois )

fourni par wikipedia FI

Lumokkikasvit (Velloziaceae) on enimmäkseen trooppinen kasviheimo koppisiemenisten lahkossa Pandanales. Heimoon kuuluvat mm. lumokit (Vellozia) ja toivukit (Xerophyta).[1]

Tuntomerkit

Lumokkikasvit ovat kuiviin kasvupaikkoihin sopeutuneita kserofyyttejä, joilla on putkiloita myös varsissa ja lehdissä (yksisirkkaisilla niitä on yleensä vain juurissa) ja joiden varren kuoriosa (korteksi) on jakautunut kolmeen syysoluesiintymien jakamaan vyöhykkeeseen. Kasvit ovat ainavihantia, joskus puumaisia, joskin runko muodostuu pääasiassa versojuurista. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kolmena rivinä, ovat piikkireunaisia ja niiden kuihduttua kannat jäävät jäljelle varteen. Kookkaat kukat sijaitsevat näennäisesti lehtihankoihin kiinnittyvissä kukinnoissa (lienevät oikeasti terminaalisia); usein kukinto on surkastunut yksikukkaiseksi. Kehälehdet ovat violetinvärisiä ja terälehtimäisiä, ja kukassa voi olla myös lisäteriö. Kukkapohjus on maljamainen; sen reunaan heteet kiinnittyvät. Sikiäin on kehänalainen ja siinä on kaksiosaiset, varrelliset ja pallomaiset istukat, joissa on paljon siemenaiheita. Vartalo on pitkä. Hedelmä on selkäluomaisesti avautuva. Siemenessä on proteiinipitoista aleuronisolukkoa ja tärkkelyspitoinen endospermi (tilannen muistuttaa heinäkasvien jyvää).[2]

Levinneisyys

Lumokkikasvien kotiseutua ovat Etelä-Afrikka, Afrikka, Madagaskar ja Arabian niemimaan lounaisosa. Lisäksi on yksi laji Kiinassa.[3]

Luokittelu

Lumokkikasvien heimossa on viisi sukua ja 240 lajia. Alaheimoja erotetaan kaksi.[4]

Alaheimo 1. Acanthochlamydoideae P. C. Kao

Acanthochlamys bracteata on alaheimonsa ainoa laji. Se kasvaa Tiibetin kaakkoisosassa ja Lounais-Kiinassa ja on juurakollinen ja vanallinen ruoho. Lehdet kiinnittyvät vanaan kierteisesti ja niissä on vain yksi johtojänne ja kookas tyvikieleke, joka ympäröi varren. Vanan päähän kehittyy kukinto, joka kerrainnainen: osakukinnot ovat mykerömäisiä. Kehälehdet ovat yhtyneitä, heteenponnet ja palhot lyhyitä. Siemenessä on kookas tai keskikokoinen alkio. [5]

Alaheimo 2. Vellozioideae Rendle

Kasvit ovat puu- tai ruohovartisia, ja niiden jälkijuuret kasvavat usein pysyvien lehtikantojen läpi. Kasvit ovat karvaisia. Lehdet sijaitsevat kolmena rivinä ja niissä on vahva keskisuoni ja tavallisesti piikkiset reunat. Kukinto on usein surkastunut yksikukkaiseksi. Kukkapohjus voi olla maljamainen ja kehälehdet ovat enimmäkseen erillisiä ja väriltään violetteja. Heteitä on kuusi tai enemmän; niiden palhot ovat lieriömäisiä ja ponnet pitkiä. Sikiäimessä on mesiäisiä, ja luotit ovat kookkaita, pystyjä tai siirottavia, pallomaisia. Hedelmä on toisinaan reikäluomainen. Siemenessä on keskikokoinen tai lyhyt alkio.[6]

Alaheimossa on neljä sukua ja 240 lajia, jotka kasvavat Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Madagaskarissa ja Arabian niemimaan lounaisosassa.[7]

Suvut

Lumokkikasveihin kuuluvat seuraavat suvut:[8]

  • Acanthochlamys P.C.Kao
  • Aylthonia N.L.Menezes
  • Barbacenia Vand.
  • Barbaceniopsis L.B.Sm.
  • Burlemarxia N.L.Menezes & Semir
  • Nanuza L.B.Sm. & Ayensu
  • Pleurostima Raf.
  • Talbotia Balf.
  • Vellozia Vand. – lumokit
  • Xerophyta Juss. – toivukit

Kuvia

Lähteet

Viitteet

  1. http://finto.fi/kassu/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fkassu%2Fk102376
  2. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  3. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  4. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  5. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  6. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  7. Stevens (2001-), viittaus 22.2.2015
  8. http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?VELLOZIACEAE

Aiheesta muualla

licence
cc-by-sa-3.0
droit d’auteur
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visiter la source
site partenaire
wikipedia FI

Lumokkikasvit: Brief Summary ( finnois )

fourni par wikipedia FI

Lumokkikasvit (Velloziaceae) on enimmäkseen trooppinen kasviheimo koppisiemenisten lahkossa Pandanales. Heimoon kuuluvat mm. lumokit (Vellozia) ja toivukit (Xerophyta).

licence
cc-by-sa-3.0
droit d’auteur
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visiter la source
site partenaire
wikipedia FI