Nasonovia ribisnigri is a species of aphid. Their primary hosts are currant plants, including blackcurrants (Ribes nigrum) and gooseberries (Ribes uva-crispa), while the secondary hosts are a wider range of plants, including members of the Compositae (Hieracium, Lapsana, Crepis, Leontodon, Lactuca and Cichorium), Lamiales (Veronica and Euphrasia) and Solanaceae (Nicotiana and Petunia).[1] They are an important agricultural pest in lettuce and endive cultivation. [2]
Males grow to a length of 2.5 millimetres (0.098 in), while viviparous females are 1.7–3.2 mm (0.067–0.126 in) long, but oviparous female only reach 1.6–1.7 mm (0.063–0.067 in).[1]
Nasonovia ribisnigri is a species of aphid. Their primary hosts are currant plants, including blackcurrants (Ribes nigrum) and gooseberries (Ribes uva-crispa), while the secondary hosts are a wider range of plants, including members of the Compositae (Hieracium, Lapsana, Crepis, Leontodon, Lactuca and Cichorium), Lamiales (Veronica and Euphrasia) and Solanaceae (Nicotiana and Petunia). They are an important agricultural pest in lettuce and endive cultivation.
Males grow to a length of 2.5 millimetres (0.098 in), while viviparous females are 1.7–3.2 mm (0.067–0.126 in) long, but oviparous female only reach 1.6–1.7 mm (0.063–0.067 in).
Salaattikirva, joissakin lähteissä herukan salaattikirva, (Nasonovia ribisnigri) on pieni kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se on merkittävä salaatinviljelyn tuholainen.
Siivettömät yksilöt ovat kiiltäväpintaisia, vaalean vihreitä tai punertavia ja isäntäkasvin vaihdon jälkeen niiden selkäpuolella on tummia kuvioita. Takaruumiin jaokkeissa on tummia poikkijuovia. Takaruumiin kärjen cauda on pitkä ja vaalea. Raajat ja vaharauhasputket ovat vaaleat, raajat ovat kuitenkin nivelkohdista tummat ja vaharauhasputkien kärjet samoin. Takimmaisen raajaparin nilkan ensimmäisesä jaokkeessa on kolme karvaa. Siivekkäillä yksilöillä on selkeää tummaa kuviointia. Ruumiin pituus 1,3–2,7 mm.[1][2]
Kromosomiluku 2n=12.[1]
Salaattikirva on levinneisyydeltään kosmopoliitti.[1] Suomessa laji on tavattu suuressa osassa maata pohjoisinta Lappia myöten.[3]
Salaattikirvan primääri-isäntinä toimivilla herukoilla kirvat elävät pieninä kolonioina versojen kärkiosissa sekä nuorten, rullalle kiertyneiden lehtien pinnoilla. Kesän aikana tapahtuu isännänvaihto, jossa sekundääri-isäntinä toimivat varsin monet ruohovartiset kasvit ainakin asteri-, ristikukkais-, ratamo-, naamakukkais- ja koisokasvien heimoista. Taloudellisesti merkittäviä isäntiä ovat salaatit ja sikurit. Salaattikirva kykenee elämään hyvin myös kasveilla, joissa on tahmeita karvoja. Lisääntyminen on neitseellistä, kunnes syksyllä herukkapensaisiin palanneet kirvat tuottavat suvullisesti lisäntyvän sukupolven. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[1][2][4][5]
Salaatin päätyessä sekundääri-isännäksi kirvat aiheuttavat lehtien kasvuhäiriöitä sekä lehtien kalpeutta. Lisäksi salaattikirva levittää ainakin neljää kasvien virustautia,[4] joista ainakin salaatin mosaiikkivirus on taloudellisesti merkittävä.[5]
Primääri-isäntiä ovat herukat (Ribes), sekundääri-isäntiä muiden muassa asterikasvit (Asteraceae), ristikukkaiset (Brassicaceae) sekä koisokasvit (Solanaceae).[1]
Salaattikirva, joissakin lähteissä herukan salaattikirva, (Nasonovia ribisnigri) on pieni kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se on merkittävä salaatinviljelyn tuholainen.
O piolho-da-alface (Nasonovia ribisnigri) é um afídeo que constitui uma importante praga na agricultura, especialmente na cultura da alface. É parasitado pelas espécies Aphelinus asychis (Walker) e Aphidius ervi (Haliday)[1] De origem europeia, tem-se dispersado pela Ásia, Médio Oriente e continente americano. Entre os seus principais predadores encontram-se os sirfídeos, razão pela qual se regista, em agricultura orgânica, a prática de plantar doce-alisso (Lobularia maritima) ou outras plantas anuais de floração rápida, junto das plantações de alfaces, de modo a aumentar a população destes insetos que, alimentando-se do néctar destas plantas, irão constituir um meio ecológico de controlar as pragas destes afídeos.[2]
O piolho-da-alface (Nasonovia ribisnigri) é um afídeo que constitui uma importante praga na agricultura, especialmente na cultura da alface. É parasitado pelas espécies Aphelinus asychis (Walker) e Aphidius ervi (Haliday) De origem europeia, tem-se dispersado pela Ásia, Médio Oriente e continente americano. Entre os seus principais predadores encontram-se os sirfídeos, razão pela qual se regista, em agricultura orgânica, a prática de plantar doce-alisso (Lobularia maritima) ou outras plantas anuais de floração rápida, junto das plantações de alfaces, de modo a aumentar a população destes insetos que, alimentando-se do néctar destas plantas, irão constituir um meio ecológico de controlar as pragas destes afídeos.
Velika ribezova uš (znanstveno ime Nasonovia ribisnigri) je vrsta pravih listnih uši, ki je škodljivec predvsem na ribezu in kosmuljah.
Samci dosežejo dolžino do 2,5 mm, viviparne samice med 1,7 in 3,2 mm, oviparne pa le med 1,6 in 1,7 mm.[1]
Velika ribezova uš (znanstveno ime Nasonovia ribisnigri) je vrsta pravih listnih uši, ki je škodljivec predvsem na ribezu in kosmuljah.
Samci dosežejo dolžino do 2,5 mm, viviparne samice med 1,7 in 3,2 mm, oviparne pa le med 1,6 in 1,7 mm.
