Sammakonkello (Campanula aparinoides) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kellokasvi.
Monivuotinen ja maarönsyllinen sammakonkello kasvaa 20–50 senttimetriä korkeaksi. Rento varsi on tavallisesti yläosastaan haarova. Varren särmissä on pieniä, taapäisiä väkäsiä, jotka tekevät varren karheaksi ja takertuvaksi. Kierteisesti varren ympärillä olevat ruodittomat lehdet ovat pituudeltaan 10–60 mm ja leveydeltään 2–6 mm. Muodoltaan ne ovat tasasoukan suikeita ja matalahampaisia tai lähes ehytlaitaisia. Lehtilaita ja lehden keskisuonen alaosa ovat karheita. Kukinto on yleensä huiskilo, joskus harvoin kukat saattavat olla yksittäin. Avoimen kellomaiset kukat ovat lähes valkoisia ja sinisuonisia. Kukkaperät ovat hentoja ja 5–40 mm pitkiä. Verhiönliuskat ovat noin 2 mm:n pituisia ja puikean kolmiomaisia. Teriö on 5–9 mm pitkä ja syvään liuskainen. Suomessa sammakonkello kukkii heinä-elokuussa, mutta pallomaisessa kodassa olevat siemenet jäävät kypsymättä.[2][3]
Sammakonkello on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta levinnyt ihmisen mukana Eurooppaan.[2] Suomessa sammakonkello on hyvin harvinainen tulokaslaji, jota tavataan muutamin paikoin Hämeestä.[4] Suomen esiintymät ovat ainoita tunnettuja Pohjoismaissa.[3]
Suomessa sammakonkellon kasvupaikat ovat kosteita niittyjä ja ojia.[2][3]
Sammakonkello (Campanula aparinoides) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kellokasvi.
Campanula aparinoides là loài thực vật có hoa trong họ Hoa chuông. Loài này được Pursh mô tả khoa học đầu tiên năm 1813.[1]
Campanula aparinoides là loài thực vật có hoa trong họ Hoa chuông. Loài này được Pursh mô tả khoa học đầu tiên năm 1813.
