Nauhakalat (Lophotidae) on kiiltolahnakaloihin kuuluva kalaheimo, jonka lajit elävät valtamerissä.
Varhaisimmat nauhakalojen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu oligoseenikaudelle. Tällainen on esimerkiksi Iranista löytynyt Protolophotus. Nykyään heimoon kuuluu todennäköisesti neljä lajia; sarvinauhakala (Eumecichthys fiski), nauhakala (Lophotus capellei) ja töyhtönauhakala (Lophotus lacepede) ja Lophotus guntheri. Toisinaan nauhakalan ja töyhtönauhakalan katsotaan kuuluvan samaan lajiin.[1][2][3][4]
Nauhakalat voivat kasvaa suurimmillaan noin 2 metrin mittaisiksi. Ne ovat ruumiiltaan pitkiä ja litteitä. Punainen selkäevä on pitkä ja ulottuu päästä pyrstöön asti. Selkäevän etureunassa on korkea harja ja sarvinauhakalalla on otsassa sarvimainen uloke. Pyrstöevä on lajeilla usein melko pieni. Väritykseltään nauhakalojen lajit ovat harmaita ja suomut ovat pieniä ja pyöreitä ja osittain kalat ovat suomuttomia. Peräevä on lyhyt ja vatsaevät voivat puuttua. Muiden kiiltolahnakalojen tapaan nauhakalat voivat työntää yläleukansa eteenpäin. Hampaat ovat kaloilla pienet ja kartionmuotoiset. Nauhakaloilla on uimarakko ja lisäksi elin, josta ne voivat suihkuttaa peräaukon kautta mustetta päästäkseen pakoon saalistajiltaan.[1][2][3][4][5]
Nauhakalojen heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä. Lajien elintavat ja lisääntymisbiologia ovat huonosti tunnettuja. Kalojen ravinto koostuu pienistä kaloista ja nilviäisistä.[1][2][3][4]
Nauhakalat (Lophotidae) on kiiltolahnakaloihin kuuluva kalaheimo, jonka lajit elävät valtamerissä.
