Lattayökkönen (Amphipyra tragopoginis) on loppukesän yleinen yöperhonen.
Lattayökkönen on varsin ”tavallisennäköinen” laji, joka on kuitenkin helppo tunnistaa. Etusiivet ovat tummanruskeat mutta kauttaaltaan tumman kehnän peittämät, vain kärkiosastaan hieman vaaleammat. Siiven pinta on voimakkaasti kiiltävä. Hyvin tunnusomaisena piirteenä etusiiven keskivaiheilla on kolmesta mustasta pisteestä muodostuva kuvio. Takasiivet ovat harmaanruskeat, tyviosastaan vaaleammat. Siipiväli on 33–41 mm.[1][2][3]
Lattayökköstä tavataan Euroopassa Portugalista ja Britteinsaarilta läntiseen Siperiaan ja Pohjois-Intiaan.[3][4] Ihmisen mukana lattayökkönen on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.[5] Suomessa se on yleinen laji, jota tavataan ainakin Kemin korkeudelle saakka. Perhonen lentää elokuun alusta syyskuun lopulle lennon huipun osuessa syyskuun alkuun.[6]
Lattayökkönen on erityisesti kulttuuriympäristöissä viihtyvä perhonen, jota tavataan kuitenkin myös metsissä ja jopa soilla. Perhonen lentää pimeän turvin ja tulee helposti sekä valolle että syötille. Toukkia tavataan touko-kesäkuussa. Täysikasvuisena toukka laskeutuu maahan, rakentaa itselleen kotelokopan ja koteloituu sen sisään. Muna talvehtii.[3][4]
Lattayökkönen lepää tunnusomaisesti siivet leveässä asennossa ja pää alaspäin. Jos lepäävää perhosta häiritään, se pakenee mieluummin juosten kuin nousee lentoon.[3][5][2]
Toukka on polyfagi ja elää monilla ruohovartisilla kasveilla.
Lattayökkönen (Amphipyra tragopoginis) on loppukesän yleinen yöperhonen.
