Jättihylkyahven (Stereolepis gigas) on subtrooppisella pohjoisella Tyynellämerellä elävä äärimmäisen uhanalainen ahvenkala[2]. Alun perin jättihylkyahven luettiin kuuluvaksi meriahventen heimoon (Serranidae), mutta siirrettiin kuuluvaksi hylkyahventen heimoon (Polyprionidae) johtuen sen poikasten samankaltaisuudesta verrattuna heimon muihin lajeihin[3].
Jättihylkyahven voi kasvaa jopa 250 cm pitkäksi ja painoa voi kertyä yli 250 kg. Jättihylkyahvenet ovat myös hyvin pitkäikäisiä korkein raportoitu ikä oli sata vuotta[2]. Nuoret jättihylkyahvenen poikaset ovat väriltään kirkkaan oransseja suurin mustin täplin. Myöhemmin väritys muuttuu pronssinväriseksi. Kalan kasvaessa täplät häviävät ja kalan väritys muuttuu tummemmaksi harmaaksi. Suuret kalat säilyttävät kuitenkin kyvyn tuoda täplät esille.[3]
Jättihylkyahvenet elävät 5–46 m:n syvyydessä.[2] Johtuen kalan suuresta koosta ja sen suojelustatuksesta ei jättihylkyahvenen biologiasta ja elämäntavoista juurikaan ole julkaistua tutkimustietoa[3].
Jättihylkyahvenen suurin uhka on sen liikakalastus. Kala on myös hyvin hidas lisääntymään sillä ne saavuttavat täysikehittyneisyyden 7-10 vuoden välillä ja kannan kaksinkertaistumiseen kuluu aikaa yli 14 vuotta. Jättihylkyahvenkanta on suojeltu Kaliforniassa vuodesta 1982 alkaen ja Meksikossa suojelu astui voimaan kymmenen vuotta myöhemmin [1].
Jättihylkyahven (Stereolepis gigas) on subtrooppisella pohjoisella Tyynellämerellä elävä äärimmäisen uhanalainen ahvenkala. Alun perin jättihylkyahven luettiin kuuluvaksi meriahventen heimoon (Serranidae), mutta siirrettiin kuuluvaksi hylkyahventen heimoon (Polyprionidae) johtuen sen poikasten samankaltaisuudesta verrattuna heimon muihin lajeihin.
Jättihylkyahven voi kasvaa jopa 250 cm pitkäksi ja painoa voi kertyä yli 250 kg. Jättihylkyahvenet ovat myös hyvin pitkäikäisiä korkein raportoitu ikä oli sata vuotta. Nuoret jättihylkyahvenen poikaset ovat väriltään kirkkaan oransseja suurin mustin täplin. Myöhemmin väritys muuttuu pronssinväriseksi. Kalan kasvaessa täplät häviävät ja kalan väritys muuttuu tummemmaksi harmaaksi. Suuret kalat säilyttävät kuitenkin kyvyn tuoda täplät esille.
Jättihylkyahvenet elävät 5–46 m:n syvyydessä. Johtuen kalan suuresta koosta ja sen suojelustatuksesta ei jättihylkyahvenen biologiasta ja elämäntavoista juurikaan ole julkaistua tutkimustietoa.
Jättihylkyahvenen suurin uhka on sen liikakalastus. Kala on myös hyvin hidas lisääntymään sillä ne saavuttavat täysikehittyneisyyden 7-10 vuoden välillä ja kannan kaksinkertaistumiseen kuluu aikaa yli 14 vuotta. Jättihylkyahvenkanta on suojeltu Kaliforniassa vuodesta 1982 alkaen ja Meksikossa suojelu astui voimaan kymmenen vuotta myöhemmin .
