Hyperiidea je podřád korýšů různonožců. Udává se, že je to polyfyletická (nepřirozená) skupina.[1] Zahrnuje převážně mořské druhy, jež se osvobodily od života na dně (bentos) a tráví místo toho život na povrchu planktonních organizmů, jako jsou žahavci, žebernatky či salpy.[2] Mívají často bizarní vzhled, k čemuž přispívají i složené oči velkých rozměrů.[1]
Vinogradov et al. uznává 233 druhů tohoto podřádu. [3]
Hyperiidea je podřád korýšů různonožců. Udává se, že je to polyfyletická (nepřirozená) skupina. Zahrnuje převážně mořské druhy, jež se osvobodily od života na dně (bentos) a tráví místo toho život na povrchu planktonních organizmů, jako jsou žahavci, žebernatky či salpy. Mívají často bizarní vzhled, k čemuž přispívají i složené oči velkých rozměrů.
Vinogradov et al. uznává 233 druhů tohoto podřádu.
Hyperiidea sind eine Unterordnung der Flohkrebse (Amphipoda).
Sie zeichnen sich durch ihre großen Augen, die oft den größten Teil des Kopfes ausmachen, und ihre oft kugelähnliche Gestalt aus.
Im Unterschied zu den anderen Unterordnungen der Flohkrebse sind die Hyperiidea ausschließlich im Meer beheimatet, wo sie planktontisch leben und die Küstennähe meiden.
Hyperiidea sind in vielen Ozeanen, zu finden. 69 Arten sind im Südlichen Ozean beschrieben.
Die meisten Arten ernähren sich von Salpen und Quallen oder parasitieren auf diesen. Themisto gaudichaudii und einige verwandte Arten jagen jedoch Ruderfußkrebse (Copepoden) und andere im Plankton treibende Tiere von einer Länge bis zu ihrer eigenen Körpergröße.
Es sind 233 Arten beschrieben.
Diese werden in die folgenden 20 Familien gestellt (manchmal werden auch 23 Familien unterschieden):
Hyperiidea sind eine Unterordnung der Flohkrebse (Amphipoda).
The Hyperiidea are a suborder of amphipods, small aquatic crustaceans. Unlike the other suborders of Amphipoda, hyperiids are exclusively marine and do not occur in fresh water. Hyperiids are distinguished by their large eyes and planktonic habitat. Most species of hyperiids are parasites or predators of salps and jellyfish in the plankton, although Themisto gaudichaudii and a few relatives are free-swimming predators of copepods and other small planktonic animals.
.jpeg)
Specimen of Streetsia challengeri (Oxycephalidae)
Specimen of Phronima sedentaria (Phronimidae)
.jpeg)
Specimen of Themisto (Hyperiidae)
Specimen of Cystisoma (Cystisomatidae)
According to Vinogradov et al. in 1996,[1] 233 species of Hyperiidea are known.
Some controversy exists as to the number of families in the Hyperiidea, being given as between 20 and 23 depending on whether groups like the Thaumatopsidae are considered distinct or not. The taxonomy of Hyperiidea currently accepted by the World Register of Marine Species is as follows:[2]
Hyperiidea are known from many oceans of the world, including 69 species in the Southern Ocean.[3]
The Hyperiidea are a suborder of amphipods, small aquatic crustaceans. Unlike the other suborders of Amphipoda, hyperiids are exclusively marine and do not occur in fresh water. Hyperiids are distinguished by their large eyes and planktonic habitat. Most species of hyperiids are parasites or predators of salps and jellyfish in the plankton, although Themisto gaudichaudii and a few relatives are free-swimming predators of copepods and other small planktonic animals.
Hyperiidea on yksi katkojen lahkoon kuuluvista neljästä alalahkosta. Ne ovat planktoniin kuuluvia merieläimiä. Hyperiidea-katkoja tunnetaan noin 300 lajia.[2]
Ruumis on vaihtelevan muotoinen, yleensä typäkkä. Pää on korkea, pallomainen, verkkosilmät usein hyvin suuret. Suuosat ovat hennommat kuin alalahkon Gammaridea-lajeilla. Koirailla on pitkät tuntosarvet, naarailla tuntosarvet ovat pienet.[3]
Hyperiidea-katkoja tavataan kaikissa valtamerissä, enimmäkseen viileillä ja kylmillä alueilla. Ne ovat yksinomaan planktisia ulappaveden eläimiä. Useat heimot elävät muiden makroplanktonlajien, erityisesti meduusoiden. kampamaneettien tai salpojen kanssa, esimerkiksi meduusan uimakellon suojassa.[3]
Pohjoisella Itämerellä on tavattu satunnaisesti siellä esiintyvän hiusmeduusan suojassa elävä Hyperia galba.
Hyperiidea on yksi katkojen lahkoon kuuluvista neljästä alalahkosta. Ne ovat planktoniin kuuluvia merieläimiä. Hyperiidea-katkoja tunnetaan noin 300 lajia.
Les Hyperiidea sont un sous-ordre de crustacés de l'ordre des amphipodes.
Selon World Register of Marine Species (23 décembre 2018)[2] :
Les Hyperiidea sont un sous-ordre de crustacés de l'ordre des amphipodes.
Gli Hyperiidea (iperidi) sono un ordine di anfipodi. Al contrario di altri ordini dello stesso gruppo, sono esclusivamente marini e non esistono in acque dolci.
Gli iperidi sono distinguibili attraverso la presenza dei loro larghi occhi e poiché vivono in habitat planctonico.
Molte specie sono parassite o predatrici di salpe e meduse nel plancton, sebbene Themisto gaudichaudii e qualche specie affine sia predatore di copepodi e altri piccoli animali planctonici. Secondo Vinogradov et al., ci sono 233 species di Hyperiidea.
C'è qualche controversia riguardo al numero di famiglie di Hyperiidea, ma il loro numero è compreso tra 20 e 23. Gli Hyperiidea sono presenti in molti oceani del mondo, 69 specie dell'Oceano Pacifico.
De Hyperiidea is een suborde van de orde Amphipoda (vlokreeftjes). Ze wordt onderverdeeld in de infraordes Physosomata en Physocephalata.[2]
De meeste hyperiiden kunnen worden herkend aan de grote ogen die bijna de gehele kop bedekken. De eerste maxilles en vooral de maxillipeden zijn sterk gereduceerd in vergelijking met de suborde Gammaridea.
Hyperiidea leven uitsluitend in zee en zijn planktonisch. Het is een zeer diverse en polyfyletische groep.[3] Deze van oorsprong benthische amphipoden hebben op termijn, nauw samenlevend met planktonische organismen, het pelagische milieu gekoloniseerd.[4]
Ze zijn vooral geassocieerd met gelatineuze organismen zoals kwallen, staatkwallen, ribkwallen en salpen. Er komen verscheidene samenlevingsverbanden voor, zo zijn er zijn ectocommensalen, endocommensalen, micropredatoren en soorten die de gastheer enkel gebruiken als schuilplaats.[5] Desondanks is de relatie bijna altijd nadelig voor de gastheer.
De Hyperiidea is een suborde van de orde Amphipoda (vlokreeftjes). Ze wordt onderverdeeld in de infraordes Physosomata en Physocephalata.
Hyperiidea (gresk hyperos = mortelpistill, eller Hyperia = kilde) er en underorden av tanglopper, og utgjør en viktig hovedstamme av plankton i havene. Gruppens arter lever bare i saltvann (de er marine). Denne gruppen er langt mindre tallrik enn de andre underordenene av tanglopper, dvs Senticaudata og Gammaridea. De drøyt 230 artene av Hyperiidea (dvs. hyperide amfipoder) har normalt en plump og rund kroppsbygning som avviker fra andre tanglopper, eksempelvis manetloppe som lever i norske farvann.
Hyperiidea-artene er frittsvevende (pelagiske) men ofte relativt dyptgående i vannsøylen (plankton), i motsetning til den store gruppen Senticaudata som er såkalt bentiske tanglopper, det vil si bunndyr. De har enorme øyne som dekker nesten hele hodet. Flere av artene lever på maneter, eller inne i maneters magehule.[1]
Den vanligste arten i norske farvann er manetloppe (Hyperia galba), en hvit eller sølvfarget med ørsmå mørk/brune prikker og typisk rund amfipode. Den har et relativt sett stort hode og store øyne, selv for sin gruppe. Antennene er lange hos hanner, og korte hos hunner.[2]
Taksonomien er komplisert og usikre, og plasseringen av de ulike lavere grupper har vært under regelmessig revisjon.[3] Gruppens taksonomi ble siste gang fullstendig revidert i 2013.[4] Systematikken nedenfor er i utgangspunktet basert poå Catalogue of Life[5], men er oppdatert med den nyeste systematikken i WoRMS-databasen.[6]
page(s): 43
Hyperiidea (gresk hyperos = mortelpistill, eller Hyperia = kilde) er en underorden av tanglopper, og utgjør en viktig hovedstamme av plankton i havene. Gruppens arter lever bare i saltvann (de er marine). Denne gruppen er langt mindre tallrik enn de andre underordenene av tanglopper, dvs Senticaudata og Gammaridea. De drøyt 230 artene av Hyperiidea (dvs. hyperide amfipoder) har normalt en plump og rund kroppsbygning som avviker fra andre tanglopper, eksempelvis manetloppe som lever i norske farvann.
Hyperiidea-artene er frittsvevende (pelagiske) men ofte relativt dyptgående i vannsøylen (plankton), i motsetning til den store gruppen Senticaudata som er såkalt bentiske tanglopper, det vil si bunndyr. De har enorme øyne som dekker nesten hele hodet. Flere av artene lever på maneter, eller inne i maneters magehule.
Den vanligste arten i norske farvann er manetloppe (Hyperia galba), en hvit eller sølvfarget med ørsmå mørk/brune prikker og typisk rund amfipode. Den har et relativt sett stort hode og store øyne, selv for sin gruppe. Antennene er lange hos hanner, og korte hos hunner.
𧊕亞目（學名：Hyperiidea）是端足類的一個亞目。它們只生活在海水中，並不在淡水中生活。它們有很大的眼睛，棲息在佈滿浮游生物的地方。大部份物種都是寄生或是海樽及水母的掠食者。
𧊕亞目下有233個物種。[1]𧊕亞目其下科的數目存在爭議，介乎於20-23類。以下是較為保守的列表，共20科：
𧊕亞目分佈在世界各地的海洋，當中有69個物種分佈在南冰洋。[2]
𧊕亞目（學名：Hyperiidea）是端足類的一個亞目。它們只生活在海水中，並不在淡水中生活。它們有很大的眼睛，棲息在佈滿浮游生物的地方。大部份物種都是寄生或是海樽及水母的掠食者。
分類 界 : 動物界 Animalia 門 : 節足動物門 Arthropoda 亜門 : 甲殻亜門 Crustacea 綱 : 軟甲綱 Malacostraca 亜綱 : 真軟甲亜綱 Eumalacostraca 上目 : フクロエビ上目 Peracarida 目 : 端脚目 Amphipoda 亜目 : クラゲノミ亜目 Hyperiidea 学名 Hyperiideaクラゲノミ類 (Hyperiidea) は端脚目に属する甲殻類である。全世界の海洋に分布し、多くの種はゼラチン質の動物プランクトン（クラゲ・サルパ）に寄生する。
ゼラチン質動物プランクトンを利用せず、植物プランクトンを摂食する種なども知られている[1]。こういったグループをウミノミ類と呼ぶことがあるが、この区分は多系統群にあたり、分類学的な裏付けはない。また、端脚類全般を示すのに使われる「sea flea」の訳語に「ウミノミ」が充てられることもある。この誤用については端脚類#人との関わりを参照のこと。
体の構造は他の端脚類とほぼ同じで、頭部・胸部7体節・腹部6体節からなる。底生のヨコエビ類と比べると口器があまり発達しないことが特徴であるが、これは寄生性の端脚類全般に見られるものである[2]。
外洋に適応した形態を持つこと以外に、この群をヨコエビ類から特徴付ける明確な形態形質は存在しないと言える。これは外洋への適応が収斂進化の結果であり、この分類群が多系統群であることを示唆するものである[2]。
W. E. Browne et al.(2007)[5]によると、クラゲノミ亜目は3つのクレードに分けることができる。
という構成であるが、各クレードが端脚目の中にどのように位置づけられるかは明らかでない。
clade1テングウミノミ科 Platyscelidae
タテウミノミ科 Parascelidae
ネコゼウミノミ科 Pronoidae
ノコバウミノミ科 Brachyscelidae
トガリズキンウミノミ科 Oxycephalidae（カミソリウミノミ科 Lycaeidaeを含む）
フクロウミノミ科 Cystisomatidae
スキナ上科 Scinoidea（一部）
スキナ上科 Scinoidea（一部）
ランケオラ上科 Lanceoloidea
ボウズウミノミ科 Paraphronimidae
Cyllopodidae
ヘラウミノミ科 Vibiliidae
Tryphanidae
マルオウミノミ科 Phrosinidae
タルマワシ科 Phronimidae
クラゲノミモドキ科 Lestrigonidae
クラゲノミ科 Hyperiidae（Iulopididaeを含む）
クラゲノミ類 (Hyperiidea) は端脚目に属する甲殻類である。全世界の海洋に分布し、多くの種はゼラチン質の動物プランクトン（クラゲ・サルパ）に寄生する。
ゼラチン質動物プランクトンを利用せず、植物プランクトンを摂食する種なども知られている。こういったグループをウミノミ類と呼ぶことがあるが、この区分は多系統群にあたり、分類学的な裏付けはない。また、端脚類全般を示すのに使われる「sea flea」の訳語に「ウミノミ」が充てられることもある。この誤用については端脚類#人との関わりを参照のこと。
