noms dans le fil d’Ariane
Glaukofyytit (Glaucophyta) on hyvin pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä. Lajeja on kuvattu vain 13, ja niitä on tavattu lähinnä suolattomista vesistä. Taksonomian kannalta glaukofyytit muodostavat oman hyvin vanhan kehityslinjansa, jonka otaksutaan polveutuvan samasta muinaisesta aitotumaisten kantahaarasta kuin kasvien ja punalevien itsenäisten kehityslinjojen.
Glaukofyytit ovat solurakenteensa puolesta hyvin mielenkiintoisia, sillä niissä on käytännössä havaittavissa viherhiukkasten kehittyminen endoymbionttisista syanobakteereista. Niiden soluissa on hyvin pitkälle surkastuneita endosymbionttisia syanobakteereja, joissa on säilynyt syanobakteereille ominainen peptidoglykaanista koostuva soluseinä sekä valon vangitsemiseen käytettävä fykobiliinipigmentti. Koska nämä syanobakteerit eivät ole vielä niin surkastuneita, että niitä voitaisiin kutsua viherhiukkasiksi, eivätkä toisaalta enää kuitenkaan itsenäiseen elämään kykeneviä bakteereja, niitä nimitetään syanelleiksi.
Glaukofyytit ovat eläviä fossiileita, joiden avulla on saatu paljon tietoa viherhiukkasten evoluutiosta. Kasvien ja viherlevien kehityslinja on ilmeisesti saanut alkunsa glaukofyyttien kaltaisista eliöistä. Molekyylisystemaattisten tutkimusten perusteella on kuitenkin päätelty, että kasvien ja viherlevien viherhiukkaset eivät suoraan polveudu glaukofyyttien syanelleista.
Glaukofyytit (Glaucophyta) on hyvin pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä. Lajeja on kuvattu vain 13, ja niitä on tavattu lähinnä suolattomista vesistä. Taksonomian kannalta glaukofyytit muodostavat oman hyvin vanhan kehityslinjansa, jonka otaksutaan polveutuvan samasta muinaisesta aitotumaisten kantahaarasta kuin kasvien ja punalevien itsenäisten kehityslinjojen.
Glaukofyytit ovat solurakenteensa puolesta hyvin mielenkiintoisia, sillä niissä on käytännössä havaittavissa viherhiukkasten kehittyminen endoymbionttisista syanobakteereista. Niiden soluissa on hyvin pitkälle surkastuneita endosymbionttisia syanobakteereja, joissa on säilynyt syanobakteereille ominainen peptidoglykaanista koostuva soluseinä sekä valon vangitsemiseen käytettävä fykobiliinipigmentti. Koska nämä syanobakteerit eivät ole vielä niin surkastuneita, että niitä voitaisiin kutsua viherhiukkasiksi, eivätkä toisaalta enää kuitenkaan itsenäiseen elämään kykeneviä bakteereja, niitä nimitetään syanelleiksi.
Glaukofyytit ovat eläviä fossiileita, joiden avulla on saatu paljon tietoa viherhiukkasten evoluutiosta. Kasvien ja viherlevien kehityslinja on ilmeisesti saanut alkunsa glaukofyyttien kaltaisista eliöistä. Molekyylisystemaattisten tutkimusten perusteella on kuitenkin päätelty, että kasvien ja viherlevien viherhiukkaset eivät suoraan polveudu glaukofyyttien syanelleista.
