Pohjanrölli (Agrostis mertensii) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon ja röllien (Agrostis) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen pienikokoinen. Pohjanrölli muistuttaa muita röllilajeja, mutta on erotettavissa niistä vihneellisten tähkylöidensä perusteella.[1]
Pohjanrölli on kasvutavaltaan mätästävä ja se ei muodosta rönsyjä. Pohjanröllin varret ovat pystyjä sekä hentoja ja voivat kasvaa 10–30 cm korkeiksi. Lehdet ovat kapeita sekä tasaisia, ja kieleke on 1–2 mm pitkä. Pohjanröllin kukinto on harsu ja siirottavahaarainen röyhy, jonka haarat siirottavat vielä kukinnan jälkeenkin. Röyhyn tähkylät ovat yksikukkaisia. Tähkylöiden kaleet ovat punertavia, ulkohelpeissä on yksi, selkeä vihne ja sisähelpeet ovat pieniä tai puuttuvat kokonaan. Pohjanrölli kukkii heinä–elokuussa.[1]
Pohjanrölli voi risteytyä ainakin rönsyröllin (Agrostis stolonifera) kanssa.[2]
Pohjanrölli kasvaa etupäässä tunturinummilla ja -niityillä, mutta se voi kasvaa myös tunturien alapuolella olevilla metsämailla[1]. Suomessa pohjanrölliä tavataan yleisesti Lapissa sekäjonkin verran Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa. Kaikkein yleisin se on Utsojen, Inarin, Enontekiön ja Kuusamon kuntien alueilla. Tornio–Suomussalmi-linjan eteläpuolella pohjanrölliä ei Suomessa tavata juuri lainkaan.[3]
Pohjanröllin tieteellisen nimen lajinimi (mertensii) viittaa 1800-luvun alkupuolella eläneeseen saksalaiseen kasvitieteilijään Karl Heinrich Mertensiin.[1]
Pohjanrölli (Agrostis mertensii) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon ja röllien (Agrostis) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja yleisesti ottaen pienikokoinen. Pohjanrölli muistuttaa muita röllilajeja, mutta on erotettavissa niistä vihneellisten tähkylöidensä perusteella.
Pohjanrölli on kasvutavaltaan mätästävä ja se ei muodosta rönsyjä. Pohjanröllin varret ovat pystyjä sekä hentoja ja voivat kasvaa 10–30 cm korkeiksi. Lehdet ovat kapeita sekä tasaisia, ja kieleke on 1–2 mm pitkä. Pohjanröllin kukinto on harsu ja siirottavahaarainen röyhy, jonka haarat siirottavat vielä kukinnan jälkeenkin. Röyhyn tähkylät ovat yksikukkaisia. Tähkylöiden kaleet ovat punertavia, ulkohelpeissä on yksi, selkeä vihne ja sisähelpeet ovat pieniä tai puuttuvat kokonaan. Pohjanrölli kukkii heinä–elokuussa.
Pohjanrölli voi risteytyä ainakin rönsyröllin (Agrostis stolonifera) kanssa.
Pohjanrölli kasvaa etupäässä tunturinummilla ja -niityillä, mutta se voi kasvaa myös tunturien alapuolella olevilla metsämailla. Suomessa pohjanrölliä tavataan yleisesti Lapissa sekäjonkin verran Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa. Kaikkein yleisin se on Utsojen, Inarin, Enontekiön ja Kuusamon kuntien alueilla. Tornio–Suomussalmi-linjan eteläpuolella pohjanrölliä ei Suomessa tavata juuri lainkaan.
Pohjanröllin tieteellisen nimen lajinimi (mertensii) viittaa 1800-luvun alkupuolella eläneeseen saksalaiseen kasvitieteilijään Karl Heinrich Mertensiin.