Suomukääpä (Polyporus squamosus) on jopa 50–70 senttiä leveä yksivuotinen kääpä. Oljenvärisessä yläpinnassa on kynnen kokoisia, tummanruskeita suomuja, joista laji on saanut suomenkielisen nimensä. Alapuolella sijaitsee kermanvalkoinen pillistö. Pillit ovat kulmikkaita ja suuria. Suomukäävän malto on valkoista ja pehmeän juustomaista, mutta vanhetessaan se muuttuu sitkeäksi ja kuivana korkkimaiseksi. Lyhyt ja tukeva jalka on mustanruskea ja nystyinen. Kääpä viihtyy parhaiten Etelä-Suomen lehtimetsien elävissä jalopuissa kuten jalavissa, saarnissa ja vaahteroissa. Kääpä elää puussa usein vuosikymmeniä aiheuttaen puun sisäosan muuttumisen pehmeäksi valkolahoksi.[2] Rannoilla ja puronvarsilla elää harvinaisena pienempi muoto. Tämä pajuissa kasvava suomukääpä on vain 10-15 cm leveä, mutta muuten samanlainen. Nuoret suomukäävät ovat syötäviä, kun ne leikkaa juustohöylällä ohuiksi lastuiksi ja ruskistaa kevyesti uunissa.
Suomukääpä (Polyporus squamosus) on jopa 50–70 senttiä leveä yksivuotinen kääpä. Oljenvärisessä yläpinnassa on kynnen kokoisia, tummanruskeita suomuja, joista laji on saanut suomenkielisen nimensä. Alapuolella sijaitsee kermanvalkoinen pillistö. Pillit ovat kulmikkaita ja suuria. Suomukäävän malto on valkoista ja pehmeän juustomaista, mutta vanhetessaan se muuttuu sitkeäksi ja kuivana korkkimaiseksi. Lyhyt ja tukeva jalka on mustanruskea ja nystyinen. Kääpä viihtyy parhaiten Etelä-Suomen lehtimetsien elävissä jalopuissa kuten jalavissa, saarnissa ja vaahteroissa. Kääpä elää puussa usein vuosikymmeniä aiheuttaen puun sisäosan muuttumisen pehmeäksi valkolahoksi. Rannoilla ja puronvarsilla elää harvinaisena pienempi muoto. Tämä pajuissa kasvava suomukääpä on vain 10-15 cm leveä, mutta muuten samanlainen. Nuoret suomukäävät ovat syötäviä, kun ne leikkaa juustohöylällä ohuiksi lastuiksi ja ruskistaa kevyesti uunissa.
