Bosnianmänty eli harmaarunkomänty[3] (Pinus heldreichii, vanh. Pinus leucodermis) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu.
Bosnianmänty kasvaa 25–35 metriä korkeaksi. Sen runko on nimensä mukaisesti väriltään harmaa. Neulaset ovat 5–10 cm pitkiä, ja kasvavat kaksittain. Kävyt ovat 5–9 cm pitkiä, kellanruskeita, ja kasvavat joko yksittäin tai 2–3 kävyn ryhmissä.[4]
Bosnianmäntyä tavataan Albanian, Bulgarian, Kreikan ja entisen Jugoslavian alueella sekä Italian eteläosissa.[5] Metsäntutkimuslaitos kokeili bosnianmännyn kasvattamista Suomessa Punkaharjulla, mutta koko koeala tuhoutui.[6]
Euroopan vanhin tunnettu puu on Manner-Kreikan Pindos-vuoristossa oleva bosnianmänty, jonka on todettu olevan ainakin 1075 vuoden ikäinen (tilanne 2016).[7]
Bosnianmänty eli harmaarunkomänty (Pinus heldreichii, vanh. Pinus leucodermis) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu.
Bosnianmänty kasvaa 25–35 metriä korkeaksi. Sen runko on nimensä mukaisesti väriltään harmaa. Neulaset ovat 5–10 cm pitkiä, ja kasvavat kaksittain. Kävyt ovat 5–9 cm pitkiä, kellanruskeita, ja kasvavat joko yksittäin tai 2–3 kävyn ryhmissä.
Bosnianmäntyä tavataan Albanian, Bulgarian, Kreikan ja entisen Jugoslavian alueella sekä Italian eteläosissa. Metsäntutkimuslaitos kokeili bosnianmännyn kasvattamista Suomessa Punkaharjulla, mutta koko koeala tuhoutui.
Euroopan vanhin tunnettu puu on Manner-Kreikan Pindos-vuoristossa oleva bosnianmänty, jonka on todettu olevan ainakin 1075 vuoden ikäinen (tilanne 2016).