dcsimg

Villakilpikkä

tarjonnut wikipedia FI

Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.

Ulkonäkö

Aikuinen villakilpikkänaaras on ovaalin muotoinen, noin 4–5 mm pitkä ja 1,5 mm leveä. Se erittää ympärilleen villamaisen suojuksen, joka voi olla 5–15 mm. Naaraan ruumista reunustaa 18 paria vahapiikkejä. Aikuisella naaraalla saattaa näkyä pituussuunnassa harmahtava raita selkäpuolella.[1]

Elämänkierto

Villakilpikällä on kolme elämänvaihetta: muna, nuoruusasteet (naarailla kolme ja koirailla neljä toukka-astetta) ja aikuinen hyönteinen. Villakilpikän keltaiset munat ovat naaraan erittämän munasäkin suojassa. Toukat ovat 0,5–4 mm, pyöreänsoikeita. Vahakerros kehittyy niiden pinnalla vasta ensimmäisen toukka-asteen jälkeen.

Villakilpiköiden kehitys munasta aikuiseksi on varsin pitkä: 3–3,5 kk 18 asteessa, 1,5 kk 22 asteessa ja 4 viikkoa 30 asteessa. Koiras elää aikuistuttuaan vain 1–2 vrk, jona aikana se hedelmöittää useita naaraita. Aikuiset naaraat elävät keskimäärin kolme kuukautta.[2]

Villakilpikkä kasvintuhoojana

Villakilpikkänaaraat ja niiden nuoruusasteet vahingoittavat kasveja imemällä niiden soluista kasvinesteitä. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja. Suurin haitta on villakilpiköiden erittämä mesikaste ja siinä elävät noki- ja härmäsienet. Lisäksi villakilpikät erittävät kasveihin myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin kasvien epämuodostumista. Kasvin saastuneet lehdet kellastuvat ja putoavat ennenaikaisesti. Kasvien kasvu tyrehtyy ja pienet kasvit voivat kuolla kokonaan.[2]

Uuden Provado-nimisen torjunta-aineen kerrotaan tehoavan myös villakilpiköihin. Ainetta saa joko aerosolina, tai multaan työnnettävinä puikkoina. Se imeytyy kasviin ja kasvin nesteitä imevät kirvat syövät sitä ja kuolevat. Tehoaineena on imidaklopridi. Ainetta löytyy myös muilla tuotenimikkeillä. Aine on kuitenkin ongelmallista syötäväksi tarkoitetuissa kasveissa, koska se kulkeutuu kaikkiin kasvin osiin.

Villakilpiköitä voidaan torjua myös ns. biologisella torjunnalla. Tällöin kasviin päästetään nk. crypto-petokuoriaisia, jotka syövät kirvoja. Kun kaikki kirvat on syöty, petokuoriaiset kuolevat myös. Tämä torjuntamenetelmä on myrkytön ja on näin ollen hyvä vaihtoehto ruokakasvien tapauksessa.

Lähteet

  1. Biotus: Villakilpikirvat Biotus. Viitattu 12.2.2017.
  2. a b Irene Vänninen: Kilpikirvat Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 12.2.2017.

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Villakilpikkä: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI