Hertut (Cisticolidae) on varpuslintuheimo, joka on erotettu kerttujen heimosta viimeaikaisissa nimistöuudistuksissa.
Hertut ovat pienikokoisia, ruskeita tai harmahtavia varpuslintuja, jotka elävät pääasiassa tropiikissa ja muualla lämpimässä ilmastossa. Heimo kehittyi todennäköisesti Afrikassa, missä pääosa lajeista esiintyy, mutta sen edustajia elää runsaasti myös eteläisessä ja itäisessä Aasiassa sekä Australiassa. Läntisellä palearktisella alueella elää säännöllisesti 3 lajia, heinäkerttu (Cisticola juncidis), joka elää myös Euroopassa, sekä priinia ja aavikkokerttu.
Hertut elävät enimmäkseen ruohostoisilla avomailla, savanneilla tai pensaikoissa, usein vesistöjen äärellä. Ne piilottelevat kasvillisuuden seassa ja ovat vaikeasti havaittavia muulloin kuin lisääntymisaikana, jolloin koiraat laulavat näkyvästi ja emot varoittelevat kuuluvasti pesiensä läheisyydessä.
Hertut syövät hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia ja niiden pesät sijaitsevat matalalla kasvillisuuden kätköissä.
Monien lajien kohdalla niiden fylogenia on epäselvää ja tutkijoista riippuen lajeja voidaan sijoittaa myös kerttujen heimoon. Seuraava lajilista perustuu del Hoyon ym. (2013) teokseen Handbook of the birds of the world. Suomalaiset nimet ovat BirdLife Suomen nimistöluettelosta. Tässä luokituksessa herttujen heimoon luetaan 27 sukua ja 142 lajia[1]
Hertut (Cisticolidae) on varpuslintuheimo, joka on erotettu kerttujen heimosta viimeaikaisissa nimistöuudistuksissa.
Hertut ovat pienikokoisia, ruskeita tai harmahtavia varpuslintuja, jotka elävät pääasiassa tropiikissa ja muualla lämpimässä ilmastossa. Heimo kehittyi todennäköisesti Afrikassa, missä pääosa lajeista esiintyy, mutta sen edustajia elää runsaasti myös eteläisessä ja itäisessä Aasiassa sekä Australiassa. Läntisellä palearktisella alueella elää säännöllisesti 3 lajia, heinäkerttu (Cisticola juncidis), joka elää myös Euroopassa, sekä priinia ja aavikkokerttu.
Hertut elävät enimmäkseen ruohostoisilla avomailla, savanneilla tai pensaikoissa, usein vesistöjen äärellä. Ne piilottelevat kasvillisuuden seassa ja ovat vaikeasti havaittavia muulloin kuin lisääntymisaikana, jolloin koiraat laulavat näkyvästi ja emot varoittelevat kuuluvasti pesiensä läheisyydessä.
Hertut syövät hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia ja niiden pesät sijaitsevat matalalla kasvillisuuden kätköissä.
Monien lajien kohdalla niiden fylogenia on epäselvää ja tutkijoista riippuen lajeja voidaan sijoittaa myös kerttujen heimoon. Seuraava lajilista perustuu del Hoyon ym. (2013) teokseen Handbook of the birds of the world. Suomalaiset nimet ovat BirdLife Suomen nimistöluettelosta. Tässä luokituksessa herttujen heimoon luetaan 27 sukua ja 142 lajia
Suku Neomixis - jerit (suku on koko Cisticolidae heimon perusta, 3 lajia) Suku Eremomela - eremomelat, 9 lajia Suku Orthotomus, räätälit, 13 lajia Suku Prinia, priiniat, 23 lajia Suku Cisticola, hertut, 46 lajia Suku Incana Sokotranharmaakerttu, Incana incana Kaulusherttu, Malcorus pectoralis Suku Malcorus Kaulusherttu, Malcorus pectoralis Suku Bathmocercus - Virtakerttuset, 2 lajia Suku Scepomycter Rusohuppuherttu Scepomycter winifredae Suku Hypergerus Suomupääherttu, Hypergerus atriceps Suku Eminia Eminia, Eminia lepida Suku Apalis, Apalit, 18 lajia Suku Poliolais Valkopyrstökerttu Poliolais lopesi Suku Camaroptera, Lyijykertut, 3 lajia Suku Calamonastes, Raitakertut, 3 lajia Suku Euryptila Kapinkerttu Euryptila subcinnamomea Suku Artisornis, Metsäräätälit, 2 lajia Suku Schistolais, Afrikanpriiniat, 2 lajia, luetaan usein kerttuihin Valkokurkkupriinia, Schistolais leucopogon Guineanpriinia, Schistolais leontica Suku Urolais Vihervuorikerttu, Urolais epichlorus Suku Phragmacia Kapinpriinia, Phragmacia substriata Suku Oreolais Punakylkiapali, Oreolais pulcher Suku Oreophilais Zimbabwenpriinia, Oreophilais robertsi Suku Drymocichla Punasiipikerttu, Drymocichla incana Suku Spiloptila Sahelinkerttu, Spiloptila clamans Suku Phyllolais Akasiakerttu, Phyllolais pulchella Suku Graueria Kongonkerttu Graueria vittata Suku Micromacronus Hapsuperä Micromacronus leytensis