nimet breadcrumb-navigoinnissa
Mesikot (Meliphagidae) ovat mettä syövien lintujen heimo, joka kuuluu varpuslintuihin. Heimon nimesi ja kuvaili Nicholas Aylward Vigors vuonna 1825. Mesikot elävät Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Tyynenmeren saarilla, Papua-Uudessa-Guineassa ja yksi laji Balilla. Heimoon kuuluu 50 sukua ja 178 lajia[1].
Havaijinviirumesikko ja kiharapyrstöt (suku) luettiin aikaisemmin mesikoihin, mutta nykyään erilliseen kiharapyrstöjen Mohoidae-heimoon ja uudenseelanninmesikko omaan Notiomystidae-heimoonsa.
Mesikot ovat pääasiassa pieniä tai keskikokoisia varpuslintuja, suurimmat niistä ovat lähes harakan kokoisia. Sukupuolet ovat tavallisesti samannäköisiä, mutta usein koiras on värikkäämpi ja suurempi kuin naaras. Ne elävät puissa ja rakentavat maljamaisen pesänsäkin yleensä puuhun tai pensaaseen. Vaaleapohjaisia, ruskeapilkkuisia munia on 2–4 ja haudonta kestää noin kaksi viikkoa: poikaset lähtevät pesästä 10–16 päivän ikäisinä. Mesikot syövät kukkien mettä, pieniä selkärangattomia ja hedelmiä sekä marjoja. Niiden kieli on rakenteeltaan sopeutunut hyvin meden lipomiseen.
Mesikot (Meliphagidae) ovat mettä syövien lintujen heimo, joka kuuluu varpuslintuihin. Heimon nimesi ja kuvaili Nicholas Aylward Vigors vuonna 1825. Mesikot elävät Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Tyynenmeren saarilla, Papua-Uudessa-Guineassa ja yksi laji Balilla. Heimoon kuuluu 50 sukua ja 178 lajia.
Havaijinviirumesikko ja kiharapyrstöt (suku) luettiin aikaisemmin mesikoihin, mutta nykyään erilliseen kiharapyrstöjen Mohoidae-heimoon ja uudenseelanninmesikko omaan Notiomystidae-heimoonsa.
Mesikot ovat pääasiassa pieniä tai keskikokoisia varpuslintuja, suurimmat niistä ovat lähes harakan kokoisia. Sukupuolet ovat tavallisesti samannäköisiä, mutta usein koiras on värikkäämpi ja suurempi kuin naaras. Ne elävät puissa ja rakentavat maljamaisen pesänsäkin yleensä puuhun tai pensaaseen. Vaaleapohjaisia, ruskeapilkkuisia munia on 2–4 ja haudonta kestää noin kaksi viikkoa: poikaset lähtevät pesästä 10–16 päivän ikäisinä. Mesikot syövät kukkien mettä, pieniä selkärangattomia ja hedelmiä sekä marjoja. Niiden kieli on rakenteeltaan sopeutunut hyvin meden lipomiseen.
