Conservation Status
tarjonnut University of Alberta Museums
No specific information could be found. It can be assumed that as parasitoids, the success of the species is dependent on the success of the host or hosts.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Cyclicity
tarjonnut University of Alberta Museums
Adult specimens have been collected from late April to mid-May, with one apparently collected in late February.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Distribution
tarjonnut University of Alberta Museums
Nearctic (Evenhuis & Greathead 1999).
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
General Description
tarjonnut University of Alberta Museums
"16-22 mm long, 40-50 mm wingspan. Anterior half of wings dark brown and opaque, posterior half transparent. Hair exceptionally dense with orange tint.
Characteristics shared with other Bombylius species include a slender first antennal segment, long scattered bristly hairs, holoptic males, conspicuously bristled hind femora, and a distinct intercalary vein (Hull 1973)."
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Habitat
tarjonnut University of Alberta Museums
Arid regions with loose soil of the type frequented by ground-nesting bees.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Life Cycle
tarjonnut University of Alberta Museums
Very little species-specific information available. The general bombyliid life cycle is described in Marshall (2006). Females coat eggs with a sticky substance in order to gather a protective layer of soil when they are dropped into burrows of potential hosts. First instar larvae actively penetrate host nests, then molt into sedentary ectoparasitoids, a phenomenon known as hypermetamorphosis. Pupae are equipped with rigid ornamentation to assist escape from the burrow. Adults resemble bees as a deterrent against predators, and imitate them behaviourally and functionally by feeding on nectar and spreading pollen.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Trophic Strategy
tarjonnut University of Alberta Museums
Larvae parasitoids of digging bees, particularly Andrena species (Dufour 1858, Chapman 1878, Bischoff 2003). Adults feed on nectar (Hull 1973).
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Villakärpänen
tarjonnut wikipedia FI
Villakärpänen (Bombylius major) on kärpäslaji kimalaiskärpästen (Bombyliidae) heimossa.
Ulkonäkö
Villakärpänen voi karvaisella ruumiillaan ja erikoisella lentotavallaan muistuttaa kaukaa katsottuna kimalaista. Lähempää sen kuitenkin tunnistaa kaksisiipiseksi. Villakärpäsellä on pitkä imukärsä, suuret silmät sekä pitkät jalat. Pituus on 7 - 12 millimetriä.
Levinneisyys
Villakärpänen elää lauhkeilla alueilla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja osissa Aasiaa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Käyttäytyminen
Villakärpänen voi pörrättä paikallaan ilmassa kukkien äärellä, joista se imee mettä. Sitä tavataan keväällä huhtikuusta toukokuuhun. Villakärpänen munii lähelle erakkomehiläisen pesää. Kun toukka kuoriutuu, se menee isäntänsä pesään. Ensin se syö mehiläisten toukille tarkoitettua mettä ja hunajaa, mutta lopulta myös itse toukat ja koteloituu pesään.
Lähteet
- Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen: Pikkuötökättalossa ja puutarhassa, s. 82. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8012-0.
Aiheesta muualla
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli:
sv:Stor svävfluga
- lisenssi
- cc-by-sa-3.0
- tekijänoikeus
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
Villakärpänen: Brief Summary
tarjonnut wikipedia FI
Villakärpänen (Bombylius major) on kärpäslaji kimalaiskärpästen (Bombyliidae) heimossa.
- lisenssi
- cc-by-sa-3.0
- tekijänoikeus
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
