nimet breadcrumb-navigoinnissa
Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris) on monivuotinen, ruohovartinen hernekasvi.[1]
Metsänätkelmä kasvaa usein tiheinä kasvustoina. Sillä on runsaasti haarova juuristo, ja sen maarönsyt ovat jopa useiden metrien mittaisia. Varret kasvavat enimmäkseen maan pintaa pitkin, mutta saattavat myös kiivetä muuhun kasvillisuuteen tukeutuen jopa metrin korkeuteen. Varsi muodostuu noin 10 cm pituisista jokseenkin suorista osista, joiden välisistä taitteista lehdet kasvavat. Varret ja lehtiruodit ovat leveälti siipipaltteiset. Lehdet ovat parilehdykkäiset, mutta muodostuvat yleensä vain yhdestä lehdykkäparista. Lehdykät ovat 5–15 cm pitkiä, suikeita, yleensä varsin kapeita (1–2 cm). Lehtyköiden välissä lehtiruodin jatkeena on kärhi, joka on kärkiosastaan monihaarainen. Kukinnot on pitkien (15–20 cm), pystyjen, lehtihangoista lähtevien kukintoperien päissä olevia, 3–10 -kukkaisia terttuja. Kukat ovat jopa kahden senttimetrin läpimittaisia. Teriö on punainen, yleensä siivet punaisimmat, venho ja purjeen ulkopinta vaaleimmat, jopa vihertävät. Palot ovat 4–7 cm pitkiä, ruskeita.[1][2] Laji muistuttaa koristekasvina kasvatettavaa tuoksuhernettä (Lathyrus odoratus).
Metsänätkelmä on eurooppalainen laji, jonka levinneisyysalue kattaa havumetsävyöhykkeen eteläosan ja lehtimetsävyöhykkeen Keski- ja Itä-Euroopassa. Ruotsissa sitä esiintyy yleisenä Gästriklandin ja Taalainmaan eteläosan tasalle, Norjassa enimmäkseen vain maan kaakkoisessa, ilmastoltaan mantereisimmassa osassa. Se puuttuu tai on harvinainen Länsi-Euroopan mereisemmän ilmaston alueella. Etelässä levinneisyys ulottuu Pohjois-Espanjaan ja Portugaliin, Italiaan ja Balkanin pohjoisosaan. Keski- ja Etelä-Euroopassa on Suomessa esiintyvän metsänätkelmän lisäksi kaksi lehdyköitten määrän ja muodon perusteella erottuvaa muotoa, joita voidaan pitää alalajeina tai erillisinä lajeina.[2]
Suomessa metsänätkelmä on levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla ja suosii valoisia, lämpimiä kasvupaikkoja, kuten harvapuustoisia rinteitä ja metsien aukkopaikkoja. Se viihtyy ravinteikkaalla maalla ja sietää varsin hyvin kuivuutta. Sen luontaisia kasvupaikkoja ovat rehevänpuoleiset, valoisat rinnemetsät, kuten maapohjaltaan riittävän hikevät harjumänniköt. Metsästä se voi levitä kuiville rinneniityille tai tieleikkauksiin. Metsänätkelmä on paikoin melko yleinen Etelä-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, erityisesti Salpausselkien liepeillä. Harvinaisena se kasvaa tämän alueen länsi- ja pohjoispuolilla Ahvenanmaalla, eteläisessä Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomen eteläosassa, Kuopion tienoilla ja Pohjois-Karjalassa eteläisimmässä osassa. Myös Suomenlahden rannikkoseudulla se on harvinainen.[1][3]
Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris) on monivuotinen, ruohovartinen hernekasvi.
