Stenocereus on kaktuskasvisuku. Tieteellisen nimen taustalla on kreikankielinen kapeaa tarkoittava adjektiivi, millä viitataan po. kaktusten suhteellisen kapeisiin uraväleihin. Kasvit kukkivat yöllä ja seuraavan päivän ainakin keskipäivään asti.[1]
Stenocereus-kaktukset ovat kookkaita puumaisia tai pensastavia, toisinaan maassa suikertavia, ja muodostavat tiheikköjä. Varret ovat tukevia, liereitä ja vihreitä. Niissä on paljon pitkittäisuurteita, joiden reunoilla voi olla kyhmyjä. Areolit ovat villakarvaisia ja niissä olevat piikit tavallisesti kovia. Kukat ovat suppilomaisia tai kellomaisia, ja kehälehdet ovat lyhyet. Pohjuksessa on areoleita, jotka tavallisesti ovat piikkisiä. Hedelmä on pallomainen tai munamainen, enemmän tai vähemmän mehevä; sen piikit ja kehälehden jäänteet karisevat hedelmän kypsyessä. Siemenet ovat kookkaita, kiiltävän mustia ja tavallisesti sileitä.[2]
Suku kasvaa kuivilla alueilla Yhdysvaltojen lounaisosassa, Meksikossa, Keski-Amerikassa, Karibian alueella, Venezuelassa ja Kolumbiassa.[3]
Stenocereus-lajeja tunnetaan 23.[4]
Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9
Stenocereus on kaktuskasvisuku. Tieteellisen nimen taustalla on kreikankielinen kapeaa tarkoittava adjektiivi, millä viitataan po. kaktusten suhteellisen kapeisiin uraväleihin. Kasvit kukkivat yöllä ja seuraavan päivän ainakin keskipäivään asti.