nimet breadcrumb-navigoinnissa
Muurahaispuut (Cecropia) on nokkoskasvien heimoon kuuluva lehtipuiden suku. Siihen arvioitiin vuonna 1987 kuuluvan 75 lajia, mutta luokittelu muuttuu jatkuvasti.[1] Lajeista suomenkielinen nimi on muurahaispuulla (Cecropia peltata).
Suku on nimetty Ateenan tarunomaisen kuninkaan Kekrops I:n mukaan.
Muurahaispuilla on tunnusomainen hoikka, suora runko ja sateenvarjomaisesti oksien päihin levittäytyvät isot lehdet. Puut jäävät yleensä alle 18 m korkeiksi ja elävät noin 30 vuotta. Niiden puuaines on pehmeää ja huokoista. Kukat ovat hyvin pieniä ja kasvavat norkoissa. Hede- ja eminorkot muodostuvat eri kasveihin. Emikasvi voi tuottaa kerralla lähes miljoona siementä.[2]
Muurahaispuut ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta.[2] Ne ovat levinneet osaan Afrikkaa, Malesiaan ja joillekin Tyynenmeren saarille.[1]
Muurahaispuut ovat erittäin nopeakasvuisia ja leviävät nopeasti metsäaukkoihin.[2]
Muurahaispuut tunnetaan yhteistyöstään muurahaisten kanssa. Azteca -suvun muurahaiset tekevät pesänsä muurahaispuun huokoiseen puuainekseen. Ne saavat myös ravintoa puusta. Muurahaiset puolestaan suojelevat puun lehtiä niitä syöviltä hyönteisiltä.[2]
Laiskiaiset syövät mielellään muurahaispuiden lehtiä.[2]
Trinidadilla lepakot syövät suuria määriä muurahaispuun hedelmiä ja levittävät niiden siemeniä. Costa Ricalla samaa tehtävää hoitavat apinat. Kaikkialla monet lintulajit syövät muurahaispuiden hedelmiä ja levittävät näin niiden siemeniä.[1]
Muurahaispuut (Cecropia) on nokkoskasvien heimoon kuuluva lehtipuiden suku. Siihen arvioitiin vuonna 1987 kuuluvan 75 lajia, mutta luokittelu muuttuu jatkuvasti. Lajeista suomenkielinen nimi on muurahaispuulla (Cecropia peltata).
Suku on nimetty Ateenan tarunomaisen kuninkaan Kekrops I:n mukaan.
