Myodocarpaceae on aitokaksisirkkaisheimo Apiales-lahkossa. Se on sarjakukkaiskasvien lähisukulainen. Siihen kuuluu kaksi sukua, Myodocarpus ja Delarbrea, joissa on yhteensä 19 lajia. Lajit ovat kotoisin Uudesta-Kaledoniasta, Malaijien saariston itäosista ja Australian koillisosista. [1]
Kasvit ovat puuvartisia, ja niiden lehdet ovat parilehdykkäisiä, harvoin yksinkertaisia. Lavan laita on ehyt, toisinaan sahalaitainen. Kukat sijaitsevat nivelikkäiden perien päissä. Hedelmät ovat sileitä ja meheviä tai kuivia ja siivellisiä.[2]
Heimo muodostaa kladin eli evoluutiopuun haaran yhdessä lähimmän sukulaisensa, sarjakukkaiskasvien heimon kanssa (vrt. Apiales-lahkon kladogrammi). Kladin ominaisuuksia ovat furanokumariinien esiintyminen ja heteiden taipuminen sisäänpäin kukkanupussa. Furanokumariinit antavat kasveille ominaistuoksun. Kehityshaaran ikäarvioita ovat 29, 32, 33, 38 ja 91 miljoonaa vuotta.[3]
Aiemmin heimo on yhdistetty sarjakukkaiskasveihin tribuksena Myodocarpeae.[4]
Puun anatomialtaan Myodocarpus muistuttaa ehkä enemmän kanukkakasveja (Cornaceae) kuin sukulaisiaan aralia - (Araliaceae) ja sarjakukkaiskasveja (Apiaceae), mutta on muiden ominaisuuksien suhteen sarjakukkaiskasvien kaltainen. Myodocarpus-suvulla on joukko omintakeisia kukan ja lohkohedelmän piirteitä. Lohkohedelmän hedelmykset ovat kauniita, pieniä ja sivuilta litistyneitä siivellisiä pähkylöitä, jotka ensi näkemältä tuovat mieleen saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluvan suvun Serjania.[5]
Myodocarpaceae on aitokaksisirkkaisheimo Apiales-lahkossa. Se on sarjakukkaiskasvien lähisukulainen. Siihen kuuluu kaksi sukua, Myodocarpus ja Delarbrea, joissa on yhteensä 19 lajia. Lajit ovat kotoisin Uudesta-Kaledoniasta, Malaijien saariston itäosista ja Australian koillisosista.