Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.[1]
Päivänkakkara kasvaa 20–60 cm korkeaksi. Sen mykerökukinnossa on valkoteräiset laitakukat ja heleän keltaiset kehräkukat. Alhaalla on pitkäruotisia liuskahampaisia lehtiä, varsilehdet ovat pienempiä eikä niillä ole ruotia. Päivänkakkaran voi sekoittaa peltosaunioon (Tripleurospermum inodorum).
Päivänkakkaraa tavataan koko Euroopassa sekä Siperian ja Pohjois-Amerikan keskiosissa lauhkealla vyöhykkeellä. [2]
Suomessa päivänkakkara on yleinen Kemin eteläpuolella, Lapissa tulokaskasvi. Sitä viljellään koristekasvina. [3]
Päivänkakkara kasvaa kuivilla, valoisilla paikoilla: niityillä, kallioilla ja kivikoissa. Liian rehevässä maassa se ei pärjää muille kasveille.
Päivänkakkaraa ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä ovat ainakin päivänkakkarakärsäkäs (Cyphocleonus trisulcatus), piennarkenttäkääriäinen (Dichrorampha aeratana), Dichrorampha baixerasana, päivänkakkarakenttäkääriäinen (Dichrorampha consortana), päivänkakkaranirppu (Diplapion stolidum) ja Tephritis neesii.[4]
Päivänkakkara eli ahopäivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.