nimet breadcrumb-navigoinnissa
Vesipaunikko eli paunikko (Crassula aquatica, syn. Tillaea aquatica, Bulliarda aquatica) on hyvin pienikokoinen, rantojen maksaruohokasvi. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi.[1]
Yksivuotinen paunikko kasvaa vain 1–5 senttimetriä korkeaksi. Kuivalla maalla kasvi on usein punainen. Varsi on pysty, haaraton tai tyvestä haarainen. Kasvi on mehilehtinen. Vastakkaiset lehdet ovat tasasoukkia, möyheitä, liereitä ja suippoja tai otakärkisiä. Hyvin pienet valkoiset tai punertavat kukat ovat lehtihangoissa. Sekä teriö että emiöt ovat nelilehtisiä. Paunikko kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Lehtihankoihin kehittyy nelikärkisiä tuppilohedelmiä.[2]
Paunikon leveinneisyysalue painottuu Euroopassa Etelä- ja Keski-Ruotsiin ja -Suomeen. Lajia tavataan harvinaisempana myös Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa, Venäjän Karjalassa, Puolassa, Saksassa ja Ranskassa. Se kasvaa myös Japanissa sekä Pohjois-Amerikassa paikoin itä-, länsi- ja etelärannikoilla.[3] Suomessa paunikkoa kasvaa hyvin satunnaisena Tornion korkeudelle saakka. Runsaimmat esiintymät ovat Ahvenanmaalla, Tampereen seudulla, Oulujärven ympäristössä ja Perämeren rannikolla. Aikasemmin lajia kasvoi yleisesti muun muassa koko Saaristomeren alueella, mutta laji on alueelta nykyisin lähes kadonnut.[4]
Paunikko kasvaa veden rajassa liejuisilla ja savisillä järvenrannoilla, erityisesti laidunrannoilla. Joskus laji kasvaa myös murtovedessä ja saariston kalliolätäköissä. Paunikko on Suomessa harvinaistunut erityisesti sisämaassa rantalaidunnuksen vähennettyä.[2][5]
Vesipaunikko eli paunikko (Crassula aquatica, syn. Tillaea aquatica, Bulliarda aquatica) on hyvin pienikokoinen, rantojen maksaruohokasvi. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi.
