nimet breadcrumb-navigoinnissa
Rososiipiäiset[2] (Dictyoptera) on ehdotettu hyönteisten ylälahko. Aiemmin siihen luettiin vain torakat ja rukoilijasirkat[2], mutta nykyään ryhmään kuuluvat myös termiitit, jotka on yhdistetty torakoiden kanssa Blattodea-lahkoon[3]. Lisäksi ryhmä sisältää sukupuuttoon kuolleen Alienoptera-lahkon[1]. Joissakin julkaisuissa Dictyopteralla on ylälahkon sijaan lahkon asema, ja sen lahkoja pidetään alalahkoina[4]. ITIS piti Dictyopteraa aiemmin lahkona, mutta nykyään taksoni ei ole kyseisessä luokituksessa käytössä lainkaan[5]. Rososiipiäisiin kuuluu lähes 10 000 nykyisin elävää hyönteislajia enimmäkseen maapallon trooppisilla seuduilla.
Evolutiivisesti rososiipiäisten lähimpiä sukulaisia ovat kummitussirkat sekä erikoinen hyönteislahko Notoptera.[6] Varhaisempien ryhmän edustajen fossiileissa on nähtävissä myös nykyisille suorasiipisille tyypillinen pitkä munanasetin, joka ryhmän nykyisin eläviltä lajeilta kuitenkin puuttuu. Nykyiset lajit munivat erityiseen koteloon, josta käytetään nimitystä ootheca.
Kaikille lahkon lajeille ovat ominaisia purevat suuosat sekä pitkät, rihmamaiset tuntosarvet. Siipiä on yleensä kaksi paria, joista ensimmäinen pari on paksuuntunut nahkamaiseksi. Siivet voivat kuitenkin olla surkastuneet tai jopa puuttua kokonaan. Raajat ovat pitkät ja yleensä piikikkäät. Takaruumis on hoikka ja perälisäkkeet ovat yleensä hyvin nähtävissä.[7]
Rososiipiäiset (Dictyoptera) on ehdotettu hyönteisten ylälahko. Aiemmin siihen luettiin vain torakat ja rukoilijasirkat, mutta nykyään ryhmään kuuluvat myös termiitit, jotka on yhdistetty torakoiden kanssa Blattodea-lahkoon. Lisäksi ryhmä sisältää sukupuuttoon kuolleen Alienoptera-lahkon. Joissakin julkaisuissa Dictyopteralla on ylälahkon sijaan lahkon asema, ja sen lahkoja pidetään alalahkoina. ITIS piti Dictyopteraa aiemmin lahkona, mutta nykyään taksoni ei ole kyseisessä luokituksessa käytössä lainkaan. Rososiipiäisiin kuuluu lähes 10 000 nykyisin elävää hyönteislajia enimmäkseen maapallon trooppisilla seuduilla.
Evolutiivisesti rososiipiäisten lähimpiä sukulaisia ovat kummitussirkat sekä erikoinen hyönteislahko Notoptera. Varhaisempien ryhmän edustajen fossiileissa on nähtävissä myös nykyisille suorasiipisille tyypillinen pitkä munanasetin, joka ryhmän nykyisin eläviltä lajeilta kuitenkin puuttuu. Nykyiset lajit munivat erityiseen koteloon, josta käytetään nimitystä ootheca.
Kaikille lahkon lajeille ovat ominaisia purevat suuosat sekä pitkät, rihmamaiset tuntosarvet. Siipiä on yleensä kaksi paria, joista ensimmäinen pari on paksuuntunut nahkamaiseksi. Siivet voivat kuitenkin olla surkastuneet tai jopa puuttua kokonaan. Raajat ovat pitkät ja yleensä piikikkäät. Takaruumis on hoikka ja perälisäkkeet ovat yleensä hyvin nähtävissä.
