nimet breadcrumb-navigoinnissa
Neptunea antiqua on kuningaskotiloiden heimoon kuuluva suuri kapeakielikotilo, joka elää Koillis-Atlantissa.[1]
N. antiqua on keskimäärin 20 senttimetriä pitkä ja 5 senttimetriä leveä; suurimmat löydetyt yksilöt ovat olleet kaksi kertaa tätä suurempia. Sillä on pitkä ja terävähuippuinen kuori, jonka väri on yleensä kellertävä ja vivahtaa joskus punaiseen. Kuoressa on seitsemän pulleaa kierrettä, joista ulommainen on 70–80 prosenttia koko kotilon korkeudesta. Kierteiden välissä on ohut sauma, jonka rinnalla kulkee kapea kohouma. Kuoren pinnalla on lukemattomia ohuita harjanteita ja kasvurenkaita ja sitä peittää ohut sarveiskerros, joka kuluu iän myötä pois.[1]
N. antiquan silmät sijaitsevat pitkien ja kapeiden tuntosarvien tyvessä. Aktiivisilla yksilöillä hengitysputket eli sifonit eivät työnny kovin pitkälle ulos vaippaontelosta. Jalka on suuri ja sen takaosassa ja sivuilla voi olla pieniä ulokkeita. Naaraalla on lisäksi anturassaan limatiehyeitä. Jalkaan on kiinnittynyt soikea kalkkikansi, jolla kotilo voi peittää tiiviisti kuoren leveän suuaukon.[1]
N. antiquaa esiintyy Koillis-Atlantissa laajalla vyöhykkeellä, joka ulottuu Biskajanlahdesta etelässä Arktikseen pohjoisessa.[1]
N. antiqua elää pehmeällä merenpohjalla vuorovesivyöhykkeen alapuolella aina 1,2 kilometrin syvyyteen saakka.[1]
N. antiquan sylkirauhasista erittyvä tetramiini on ihmiselle myrkyllistä ja vaikuttaa samaan tapaan kuin kurare. Eläin muistuttaa erehdyttävästi syötäväksi kelpaavaa kuningaskotiloa ja aiheuttaa Britanniassa silloin tällöin ruokamyrkytyksiä.[2]
Munakoteloita
Neptunea antiqua on kuningaskotiloiden heimoon kuuluva suuri kapeakielikotilo, joka elää Koillis-Atlantissa.
.jpg)
