dcsimg

Lifespan, longevity, and ageing

tarjonnut AnAge articles
Maximum longevity: 6 years (wild) Observations: Maximum lifespan in the wild has been reported to be 6 years (http://www.demogr.mpg.de/longevityrecords).
lisenssi
cc-by-3.0
tekijänoikeus
Joao Pedro de Magalhaes
muokkaaja
de Magalhaes, J. P.
kumppanisivusto
AnAge articles

Liitohaukka

tarjonnut wikipedia FI

Liitohaukka (Elanus caeruleus) on pienikokoinen, vaalea haukka, joka on lähisukuinen haarahaukoille (Milvus).

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 31–35 cm, siipien kärkiväli 75–87 cm ja paino noin 230 g. Liitohaukka on kooltaan kuin tuulihaukka, mutta tukevatekoisempi. Naama on pöllömäinen ja pää melko isokokoinen, siivet ovat verrattain leveät. Aikuisen linnun hartiat ovat mustat, käsisiiven alapinta valkoinen ja muu höyhenpuku on harmaa ja valkoinen. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Esiintyminen

Liitohaukan elinympäristö on hyvin laaja. Lähinnä Suomea se pesii hyvin harvalukuisena paikoin Espanjassa ja Portugalissa, Algeriassa, Marokossa ja Niilin laaksossa. Pääesiintymisalueet ovat Afrikan kaakkois- ja eteläosissa sekä Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Sen elinympäristön ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko 1–10 miljoonaa yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Liitohaukka viihtyy avoimessa tai puoliavoimessa maastossa niin puoliaavikoilla, autiomaiden reunoilla, laaksoissa, savanneilla, jokivarsilla ja metsäreunoissa. Se karttaa sademetsien sisäosia ja korkeita vuoristoja.

Lisääntyminen

Välimeren alueella muninta alkaa maaliskuun puolivälin ja huhtikuun alun välillä. Pesä on puun oksalla 3–20 m korkealla. Se on ohuista risuista rakennettu litteä risupesä, jonka vuorauksena on juuria, heiniä ja haudonta-aikana vihreitä kasvinosia. Naaras munii kolme tai neljä munaa, joita se hautoo keskimäärin 26 päivää. Koiras voi toisinaan auttaa haudonnassa. Haudonta alkaa heti ensimmäisestä munasta ja poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Naaras lämmittää poikasia ainakin ensimmäisen viikon, jolloin koiras tuo perheelle ruokaa. Myöhemmin molemmat emot hankkivat poikasille ruokaa ja hoitavat niitä yhdessä. Poikaset oppivat lentämään 30–35 päivän ikäisinä, mutta vasta 40-päiväisinä, jos ruokaa on ollut niukasti.

Ravinto

Liitohaukat saalistavat pikkujyrsijöitä, lintuja, liskoja ja hyönteisiä. Pienet saaliit ne syövät jo ilmassa, isommat ne vievät kivelle, teurastavat ja pilkkovat sopiviksi paloiksi. Ne saalistavat yleensä kuten tuulihaukat lentämällä aukeassa maastossa, lekuttelemalla saaliin havaittuaan ja syöksymällä saaliin kimppuun. Hyönteisiä ne voivat saalistaa ilmasta.

 src=
Lekutteleva liitohaukka

Lähteet

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
  1. BirdLife International: Elanus caeruleus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Liitohaukka: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Liitohaukka (Elanus caeruleus) on pienikokoinen, vaalea haukka, joka on lähisukuinen haarahaukoille (Milvus).

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI