dcsimg

Distribution ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Lark quail range from Senegal east to central Sudan and northern Kenya. Some sitings have been reported in coastal areas as well.

Biogeographic Regions: ethiopian (Native )

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Benefits ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

There are no known adverse affects of lark quail on humans.

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Conservation Status ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

This bird's populations are not known to be in a threatened state (Madge and McGowan, 2002). They are not listed by either CITES or the IUCN.

CITES: no special status

IUCN Red List of Threatened Species: least concern

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Behavior ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Lark quail have a low whistling call (Johnsgard, 1991) that sounds like air blown through a pipe (Madge and McGowan, 2002).

Communication Channels: acoustic

Perception Channels: visual ; tactile ; acoustic ; chemical

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Nimetön ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Based on anatomical studies, lark quail are more closely related to the genus Turnix than to shorebirds or galliform birds (Johnsgard, 1991), but may not actually be a turnicid (Madge and McGowan, 2002).

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Benefits ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

These birds may eat potentially damaging insects.

Positive Impacts: controls pest population

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Associations ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Lark quail have an impact on the prey and plant seeds they eat.

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Trophic Strategy ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Lark quail eat grass seeds, termites and other insects. They can survive where water is scarce or not present because they can obtain sufficient moisture from some of their food, such as termites (Johnsgard, 1991).

Animal Foods: insects

Plant Foods: seeds, grains, and nuts

Primary Diet: omnivore

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Habitat ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

In general, these birds are adapted to dry habitats. They are found in arid to semi-arid grasslands, bushed grasslands, thin scrub, and acacia savanna. In Sudan and Chad they are found in sandy grasslands which have sandburs and needlegrass. In coastal regions of Gambia and Ghana, they are present only in the cool, dry season. They are found in other parts of their range during the wet season (Johnsgard, 1991). Lark quail may be found from 1200 to 2000 m in eastern Africa (Johnsgard, 1991; Madge and McGowan, 2002).

Range elevation: 1200 to 2000 m.

Habitat Regions: tropical ; terrestrial

Terrestrial Biomes: desert or dune ; savanna or grassland

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Life Expectancy ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

We do not have information on lifespan/longevity for this species at this time.

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Morphology ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Average wing length for males and females is 73 and 77.8 mm, respectively. Male tail length averages 30.3 mm, the average for females is 34.8 mm. Tarsal length for males averages 18 mm, and females average 19 mm. Lark quail weigh 15.7 to 19.5 g (Johnsgard, 1991).

For the male, the uppermost parts of the head and nape region are rufous brown with feathers edged in a thin band of black then cream. Their face is cream with a golden buff tint, and an eye streak is present from the back of the eye to the side of the neck. The throat is white with feathers tipped in pale golden buff. The breast is golden buff with spotted rufous brown feathers with white-tipped edges. The lower abdomen is cream that becomes white on the flanks and underside of the tail. The back is mostly rufous brown with feathers edged with black and cream fringing. Black and cream streaking is present on the uppermost parts. The rump and upper tail are pale rufous brown with feathers tipped with buff. The outer tail is similar to the upper tail but with a dusky brown color on the outermost feathers tipped with white. Two to three transverse cream bars bordered in black are also present. The wing coverts grade from the primaries that are blackish to the tertials that are rufous brown with cream tips, transverse cream bars and black edging. Median coverts are cream to white. The beak is yellowish to pale green, and the feet and toes are whitish flesh to flesh or creamy yellow. The female is similar in color with a deeper rufous brown breast and the outermost tail feathers are dusky brown with more broad white fringing. Juvenile birds are similar in color to the adults, except there is more spotting above and more pale coloration overall (Johnsgard, 1991).

Range mass: 15.7 to 19.5 g.

Sexual Dimorphism: female larger; sexes colored or patterned differently

Other Physical Features: endothermic ; bilateral symmetry

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Associations ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

We do not have information on predation for this species at this time.

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Reproduction ( englanti )

tarjonnut Animal Diversity Web

Polyandry is thought to be common amoung other members of this family, however, it is not evident in this species.

The breeding season is January, March and September to December in Senegambia, January in Sudan, and December to January in Kenya. Breeding occurs in March in Ethiopia and winter in Ghana (Johnsgard, 1991). When it is cool and dry, breeding occurs in inland and coastal regions (Madge and McGowan, 2002).

The nest is a shallow depression in firm sand and in light, open vegetation (Johnsgard, 1991; Madge and McGowan, 2002) and is sometimes encircled with small stones (Madge and McGowan, 2002). Two eggs are laid per clutch (Johnsgard, 1991; Madge and McGowan, 2002). Eggs are cream colored with black, brown and grey blotching (Madge and McGowan, 2002). The eggs measure around 17.5 by 14.5 mm and weigh 2 to 3 g (Johnsgard, 1991). Only the male incubates the eggs (Johnsgard, 1991; Madge and McGowan, 2002).

Breeding season: Breeding occurs at different times throughout the species' range.

Average eggs per season: 2.

Key Reproductive Features: iteroparous ; seasonal breeding ; gonochoric/gonochoristic/dioecious (sexes separate); sexual ; fertilization (Internal ); oviparous

Only the male incubates the eggs (Johnsgard, 1991; Madge and McGowan, 2002). We do not have information on post hatching parental care for this species, however, in other members of this family, males are responsible for the care of the chicks once they have hatched.

Parental Investment: no parental involvement; pre-hatching/birth (Protecting: Male)

lisenssi
cc-by-nc-sa-3.0
tekijänoikeus
The Regents of the University of Michigan and its licensors
bibliografinen lainaus
Pappas, J. 2002. "Ortyxelos meiffrenii" (On-line), Animal Diversity Web. Accessed April 27, 2013 at http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Ortyxelos_meiffrenii.html
tekijä
Janice Pappas, University of Michigan-Ann Arbor
tekijä
Alaine Camfield, Animal Diversity Web
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
Animal Diversity Web

Guatlla pintada alablanca ( valencia )

tarjonnut wikipedia CA

La guatlla pintada alablanca (Ortyxelos meiffrenii) és un ocell de la família dels turnícids (Turnicidae) i única espècie del gènere Ortyxelos (Vieillot, 1825). Habita praderies i sabanes àrides del Sahel africà, des de Senegal i sud de Mauritània, cap a l'est, a través de Mali, Níger i Txad fins a Sudan, i a l'Àfrica Oriental al sud-oest d'Etiòpia, Uganda i Kenya.

Referències

 src= A Wikimedia Commons hi ha contingut multimèdia relatiu a: Guatlla pintada alablanca Modifica l'enllaç a Wikidata


lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autors i editors de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia CA

Guatlla pintada alablanca: Brief Summary ( valencia )

tarjonnut wikipedia CA

La guatlla pintada alablanca (Ortyxelos meiffrenii) és un ocell de la família dels turnícids (Turnicidae) i única espècie del gènere Ortyxelos (Vieillot, 1825). Habita praderies i sabanes àrides del Sahel africà, des de Senegal i sud de Mauritània, cap a l'est, a través de Mali, Níger i Txad fins a Sudan, i a l'Àfrica Oriental al sud-oest d'Etiòpia, Uganda i Kenya.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autors i editors de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia CA

Cwtiad-sofliar ( kymri )

tarjonnut wikipedia CY

Aderyn a rhywogaeth o adar yw Cwtiad-sofliar (sy'n enw gwrywaidd; enw lluosog: cwtiad-soflieir) a adnabyddir hefyd gyda'i enw gwyddonol Ortyxelos meiffrenii; yr enw Saesneg arno yw Quail plover. Mae'n perthyn i deulu'r Corsoflieir (Lladin: Turnicidae) sydd yn urdd y Gruiformes.[1]

Talfyrir yr enw Lladin yn aml yn O. meiffrenii, sef enw'r rhywogaeth.[2]

Teulu

Mae'r cwtiad-sofliar yn perthyn i deulu'r Corsoflieir (Lladin: Turnicidae). Dyma rai o aelodau eraill y teulu:

Rhestr Wicidata:

rhywogaeth enw tacson delwedd Corsofliar amryliw Turnix varius Corsofliar coed Turnix sylvaticus
Small Button-quail - Mara - KenyaIMG 2946 (15363383978).jpg
Corsofliar dinddu Turnix hottentottus
Turnix hottentota - 1820-1863 - Print - Iconographia Zoologica - Special Collections University of Amsterdam - UBA01 IZ17100151.tif
Corsofliar fannog Turnix ocellatus
TurnixOcellataSmit.jpg
Corsofliar fechan Turnix velox
Turnix velox - 1820-1863 - Print - Iconographia Zoologica - Special Collections University of Amsterdam - UBA01 IZ17100171 Cropped.jpg
Corsofliar frongoch Turnix pyrrhothorax
Turnix pyrrhothorax.jpg
Corsofliar fronddu Turnix melanogaster
Black-breasted Button-quail male inskip.JPG
Corsofliar gefnwinau Turnix castanotus Corsofliar goesfelen Turnix tanki
Turnix tanki Gronvold.jpg
Corsofliar Madagasgar Turnix nigricollis
Madagascar Buttonquail SMTC.jpg
Corsofliar resog Turnix suscitator
Barred buttonquail Nandihills 18July2006bngbirds.jpg
Corsofliar Swmba Turnix everetti
Sumba Buttonquail.jpg
Corsofliar Worcester Turnix worcesteri Cwtiad-sofliar Ortyxelos meiffrenii
Zoological Illustrations Volume III Plate 163.jpg
Diwedd y rhestr a gynhyrchwyd yn otomatig o Wicidata.

Gweler hefyd

Cyfeiriadau

  1. Gwefan Cymdeithas Edward Llwyd; adalwyd 30 Medi 2016.
  2. Gwefan Avibase; adalwyd 3 Hydref 2016.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Awduron a golygyddion Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia CY

Cwtiad-sofliar: Brief Summary ( kymri )

tarjonnut wikipedia CY

Aderyn a rhywogaeth o adar yw Cwtiad-sofliar (sy'n enw gwrywaidd; enw lluosog: cwtiad-soflieir) a adnabyddir hefyd gyda'i enw gwyddonol Ortyxelos meiffrenii; yr enw Saesneg arno yw Quail plover. Mae'n perthyn i deulu'r Corsoflieir (Lladin: Turnicidae) sydd yn urdd y Gruiformes.

Talfyrir yr enw Lladin yn aml yn O. meiffrenii, sef enw'r rhywogaeth.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Awduron a golygyddion Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia CY

Lerchenlaufhühnchen ( saksa )

tarjonnut wikipedia DE

Das Lerchenlaufhühnchen (Ortyxelos meiffrenii) ist eine kleine Art aus der Familie der Laufhühnchen (Turnicidae), das die Sahelzone im mittleren Afrika besiedelt und zudem zerstreut im nördlichen Ostafrika vorkommt. Es ist die einzige Art der Gattung Ortyxelos, die sich von den Laufhühnchen der Gattung Turnix durch längere und breitere Flügel und den verhältnismäßig langen Schwanz unterscheidet. Von manchen Autoren wird die Zuordnung zu den Laufhühnchen angezweifelt. Die Art ist monotypisch.

Beschreibung

Das Lerchenlaufhühnchen ist mit 10–13 cm Körperlänge nur so groß wie ein kleiner Singvogel. Die Flügellänge liegt beim Männchen bei 72–76 mm, beim größeren Weibchen bei 76–80 mm. Der Schwanz ist zwischen 29 und 36 mm lang. Gewichtsdaten liegen mit 15,7–19,5 g nur für das Männchen vor. Die Art erinnert am Boden laufend ein wenig an einen Rennvogel, im Flug fällt das schwarzweiße Flügelmuster deutlich auf. Die flatterhafte Flugweise erinnert an Lerchen der Gattung Mirafra oder einen Schmetterling.

Die Oberseite adulter Männchen ist überwiegend rötlich sandfarben, die Unterseite cremebeige bis weißlich gefärbt. Stirn, Scheitel und Nacken sind rötlich braun mit hellen Federsäumen. Zügel, Überaugenstreif und die Wangenpartie sind rahmfarben mit goldbeiger Tönung. Vom Auge verläuft ein rötlich brauner Streifen über die Halsseiten. Die Ohrdecken sind bräunlich gefärbt. Die Federn der Kehle sind weiß mit goldbeigen Spitzen. Zur Brust hin werden sie goldbräunlich und an den Brustseiten und oberen Flanken rötlich braun mit schwarzgerandeten, rahmfarbenen Flecken. Die rötlichbraune Färbung läuft auf dem rahmfarbenen Bauch und den weißen Seiten und Unterschwanzdecken aus. Die Federn an Schultern, Rücken sind rötlichbraun, schwärzlich gerandet und mittig bezeichnet und tragen einen breiten, hellbeigen Saum. Die Steuerfedern sind rötlichbraun mit hellbeigen Spitzensäumen und dunkler Subterminalzeichnung. Die äußeren zeigen einen hellen Außenrand und die beiden äußersten ein dunkles Subterminalfeld. Die Schwingen sind überwiegend schwarz mit weißlichen bis beigen Endsäumen. Die kleinen und mittleren Armdecken sind rahmfarben und die großen Armdecken weiß. Die Schirmfedern sind rötlich braun mit hellem Spitzensaum und dunkler Zeichnung in den Zentren. Die Iris ist blass- bis dunkelbraun, der Schnabel gelblich hornfarben bis blass grünlich und die Beine und Füße weißlich fleischfarben bis gelblich beige.

Weibchen sind insgesamt heller und an der Brust rötlich brauner gerfärbt. Vögel im Jugendkleid sind oberseits sandfarbener und eher fleckig als streifig. Das Flügelmuster ist unregelmäßiger ausgeprägt.

Stimme

Über die stimmlichen Äußerungen liegen nur wenige Beobachtungen vor. Es wird ein tiefes, weiches Pfeifen beschrieben, dem aber die durchdringende Qualität der Rufe anderer Laufhühnchen fehlt.

Verbreitung und Bestand

Die Verbreitung des Lerchenlaufhühnchen erstreckt sich über große Teile der Sahelzone. Sie reicht von Senegambien und dem südlichen Mali ostwärts bis ins nördliche Kamerun, den Süden des Tschad und des Sudans. Weitere zerstreute Vorkommen gibt es in Ostafrika; so in Südwestäthiopien, Uganda, im nördlichen und südöstlichen Kenia und im Nordosten Tansanias. Als gelegentlicher Gast ist die Art an der Elfenbeinküste, in Gambia und Togo zu finden.

Die Art ist meist selten und nur lokal häufig, aber wohl nicht im Bestand bedroht. In einigen Regionen konnte sie ihr Areal aufgrund von Wüstenbildung und Waldeinschlag erweitern, anderswo gab es vermutlich langfristige Rückgänge.

Lebensraum

Das Lerchenlaufhühnchen besiedelt aride und semiaride Habitate, vor allem Savannen mit einem Bewuchs aus Akazien und Süßgräsern der Gattung Chrysopogon. Der Deckungsgrad an Gräsern sollte mindestens 25 % betragen. In Westafrika bevorzugt die Art lokal trockene und sandige Habitate mit Cenchrus- und Aristida-Arten, kommt aber auch in feuchteren Küstensteppen, Dornstrauchsavanne oder Gebieten mit spärlichem Baumbewuchs vor. Die Höhenverbreitung reicht teils bis auf 2000 m hinauf, liegt aber üblicherweise bei unter 1200 m.

Lebensweise

Über die Lebensweise des Lerchenlaufhühnchens ist wenig bekannt. Es ernährt sich vermutlich von Grassamen, Termiten und anderen Insekten. In manchen Gebieten scheint die Art Standvogel zu sein, in anderen ist sie jeweils nur zur Regen- oder zur Trockenzeit zu finden. Es finden vermutlich teils Wanderungen innerhalb des Kontinents statt, genaueres ist darüber aber nicht bekannt.

Die Brutzeit liegt meist in der kühleren Phase der Trockenzeit zwischen September und März. Das Nest ist eine einfache Bodenmulde, die oft am Fuß einer Pflanze auf sonst spärlich bewachsenen Stellen gelegen ist und mit Blättern und Halmen ausgekleidet wird. Manchmal wird sie auch mit kleinen Steinchen eingefasst. Das Gelege besteht aus zwei ovalen Eiern, die auf rahmfarbenem Grund schwarz, braun und grau gefleckt sind. Sie werden allein vom Männchen bebrütet. Diese Tatsache könnte auf gelegentliche Polyandrie hindeuten, die aber im Unterschied zu anderen Laufhühnchen bei dieser Art nicht festgestellt wurde. Vermutlich lebt sie meist monogam.

Literatur

Weblinks

 src=
– Sammlung von Bildern, Videos und Audiodateien
 title=
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autoren und Herausgeber von Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia DE

Lerchenlaufhühnchen: Brief Summary ( saksa )

tarjonnut wikipedia DE

Das Lerchenlaufhühnchen (Ortyxelos meiffrenii) ist eine kleine Art aus der Familie der Laufhühnchen (Turnicidae), das die Sahelzone im mittleren Afrika besiedelt und zudem zerstreut im nördlichen Ostafrika vorkommt. Es ist die einzige Art der Gattung Ortyxelos, die sich von den Laufhühnchen der Gattung Turnix durch längere und breitere Flügel und den verhältnismäßig langen Schwanz unterscheidet. Von manchen Autoren wird die Zuordnung zu den Laufhühnchen angezweifelt. Die Art ist monotypisch.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autoren und Herausgeber von Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia DE

Quail-plover ( englanti )

tarjonnut wikipedia EN

The quail-plover, lark buttonquail or lark-plover (Ortyxelos meiffrenii) is a small ground-living bird in the buttonquail family Turnicidae that is found in the Sahel region of Africa and in a disjunct region of East Africa. It is the only species placed in the genus Ortyxelos.[2]

Description

The quail-plover is a small, short-tailed cursorial bird which looks a little like a miniature courser when on the ground. The upperparts are a sandy-rufous colour and the underparts mainly whitish. They show a distinctive wing pattern in flight when the contrast between the white primary coverts and the black with white-tipped remiges to form a distinct diagonal band on the upperwing. Its fluttering flight style is rather lark-like. The females are slightly darker than the males while the juveniles are paler.[3]

Distribution and habitat

The quail-plover occurs in Sahel from southern Mauritania and northern Senegal eastwards to northern Cameroon and southern Chad[3] into South Sudan and southern Sudan[1] with separate populations in northern Benin and coastal Ghana,[3] with another in Uganda, Kenya and Ethiopia.[4]

Behaviour

The quail-plover is usually found singly or in pairs in dry grassland and thorn scrub. It is rather skulking preferring to move stealthily through grass but also running around like a courser in the open. Tends to crouch down and hide when approached and flushes only when the observer is almost on top of it and then flies off with a jerky undulating flight. It breeds during the dry season and moves north ahead of the rains[3] It tends to be more active at night and to call with a soft low whistle like the wind going through a pipe during moonlit nights.[5]

Conservation status

The quail-plover has an extremely large range, its population trend is not known, the population is not understood to be undergoing a sufficiently rapid decline to approach the thresholds under the population trend criterion while the population size has not been quantified so the species is evaluated as Least Concern.[4]

References

  1. ^ a b BirdLife International (2016). "Ortyxelos meiffrenii". IUCN Red List of Threatened Species. 2016: e.T22680603A92867780. doi:10.2305/IUCN.UK.2016-3.RLTS.T22680603A92867780.en. Retrieved 13 November 2021.
  2. ^ "ITIS Report: Ortyxelos". Integrated Taxonomic Information System. Retrieved 11 August 2014.
  3. ^ a b c d Borrow, Nik; Demey, Ron (2001). Birds of Western Africa. A & C Black. p. 408. ISBN 0-7136-3959-8.
  4. ^ a b "Quail-plover Ortyxelos meiffrenii". Birdlife International. Retrieved 17 October 2016.
  5. ^ Zimmerman, Dale A.; Turner, Donald A.; Pearson, David J. (1996). Birds of Kenya and Northern Tanzania. Christiopher Helm. pp. 372–373. ISBN 0-7136-3968-7.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia authors and editors
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia EN

Quail-plover: Brief Summary ( englanti )

tarjonnut wikipedia EN

The quail-plover, lark buttonquail or lark-plover (Ortyxelos meiffrenii) is a small ground-living bird in the buttonquail family Turnicidae that is found in the Sahel region of Africa and in a disjunct region of East Africa. It is the only species placed in the genus Ortyxelos.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia authors and editors
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia EN

Ortyxelos meiffrenii ( kastilia )

tarjonnut wikipedia ES

El torillo alaudino (Ortyxelos meiffrenii) es una especie de ave en la familia Turnicidae. Es monotipo del género Ortyxelos.[2]

Distribución y hábitat

Se lo encuentra en Benín, Burkina Faso, Camerún, Chad, Costa de Marfil, Etiopía, Ghana, Kenia, Mali, Niger, Nigeria, Senegal, Sudán, Sudán del Sur, Tanzania, Togo y Uganda.[1]

Referencias

  1. a b BirdLife International (2012). «Ortyxelos meiffrenii». Lista Roja de especies amenazadas de la UICN 2013.2 (en inglés). ISSN 2307-8235. Consultado el 26 de noviembre de 2013.
  2. «ITIS Report: Ortyxelos». Integrated Taxonomic Information System. Consultado el 11 de agosto de 2014.

 title=
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autores y editores de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia ES

Ortyxelos meiffrenii: Brief Summary ( kastilia )

tarjonnut wikipedia ES

El torillo alaudino (Ortyxelos meiffrenii) es una especie de ave en la familia Turnicidae. Es monotipo del género Ortyxelos.​

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autores y editores de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia ES

Ortyxelos meiffrenii ( baski )

tarjonnut wikipedia EU

Ortyxelos meiffrenii Ortyxelos genero monotipikoko kide bakarra da. Hegaztien barruko Turnicidae familian sailkatua dago. Saharaz hegoaldeko Afrikan bizi da.

Erreferentziak

  1. (Ingelesez)BirdLife International (2012) Species factsheet. www.birdlife.org webgunetitik jaitsia 2012/05/07an
  2. (Ingelesez) IOC Master List

Kanpo estekak

Ikus, gainera

(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("Gadget "ErrefAurrebista" was not loaded. Please migrate it to use ResourceLoader. See u003Chttps://eu.wikipedia.org/wiki/Berezi:Gadgetaku003E.");});
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipediako egileak eta editoreak
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia EU

Ortyxelos meiffrenii: Brief Summary ( baski )

tarjonnut wikipedia EU

Ortyxelos meiffrenii Ortyxelos genero monotipikoko kide bakarra da. Hegaztien barruko Turnicidae familian sailkatua dago. Saharaz hegoaldeko Afrikan bizi da.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipediako egileak eta editoreak
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia EU

Kurmitsajuoksija

tarjonnut wikipedia FI

Kurmitsajuoksija, aikaisemmalta nimeltään viiriäiskiuru[2] (Ortyxelos meiffrenii) on Afrikassa Sahelin alueella elävä pyyjuoksijalaji. Se on sukunsa ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö

Kurmitsajuoksijan pituus on noin 15 senttiä.[3] Paino on 15,5–19,5 grammaa. Pyrstön pituus koirailla on noin 3 senttiä ja naarailla 3,5 senttiä.[4] Kurmitsajuoksija poikkeaa ulkonäöltään sen verran muista pyyjuoksijoista, että se luokitellaan omaan sukuunsa. Se näyttää pienen pullean kurmitsan, tavallisen pyyjuoksijan ja kiurun risteymältä. Juostessaan se muistuttaa jonkin verran myös pientä aavikkojuoksijaa.[3]

Koiraan selkäpuolen, niskan ja pään yläosan höyhenet ovat pääosin punertavanruskeat, mutta höyhenten reunojen musta ja kermanvalkea väri tekevät höyhenpuvusta hieman kirjavan. Kermanvalkeassa naamassa on kullankeltainen vivahdus. Kaulan sivuilla, silmien takana on myös juova. Kurkku on valkoinen, lukuun ottamatta höyhenten kärkien vaaleaa kullankeltaista sävyä. Kullankeltaista rintaa täplittävät ruskeat ja valkokärkiset höyhenet. Kuvun alaosat ovat reunoilta valkoiset ja muualta kermanvaaleat, kuvun yläosissa on mustaa ja kiertävää täplitystä. Takapuolen ja pyrstön tyviosan höyhenet ovat vaaleanruskeat, kärjistä kellertävämmät. Pyrstön kärjen höyhenet ovat tummanruskeat, valkoiset reunat pois lukien. Pyrstön alapinta on kokonaan valkoinen.[4] Siivissä on selvät mustavalkeat kuviot.[3] Naaraat ovat pääosin koiraiden värisiä, mutta niiden rinta on punertavanruskeampi. Lisäksi niiden tummanruskeissa uloimmissa siipisulissa on enemmän valkoista. Nokan väri vaihtelee lajilla keltaisesta vaaleanvihreään. Jalat ja varpaat ovat valkeat tai kermankeltaiset.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

Kurmitsajuoksijan levinneisyys kattaa kapean kaistaleen Saharan eteläpuolella.[3] Alue ulottuu vyönä läpi Senegalin, Mauritanian, Malin, Burkina Fason, Ghanan, Benininin, Nigerin, Nigerian, Kamerunin, Tšadin, Ugandan, Etiopian, Sudanin ja Pohjois-Kenian.[1][4]

Kurmitsajuoksijan elinympäristöä ovat kuivat ja hiekkaiset pensaikot, avoimet savannit, akaasiasavannit ja harvapensaikkoiset ruohikkoalueet.[4][3]

Elintavat

Kurmitsajuoksijat liikkuvat yksin tai pareittain ja ovat pääosin yöaktiivisia.[4] Ne kätkeytyvät hyvin ruohikkoon. Säikytettynä ne nousevat lentoon jäykin, hieman perhosmaisin siiveniskuin.[3] Tuntiessaan itsenä uhatuksi kurmitsajuoksija kyyristyy. Lajin ääntely koostuu matalista vihellyshuudoista. Länsi-Afrikassa kurmitsajuoksijat ovat osin muuttolintuja, Itä-Afrikassa ne ovat paikkalintuja.[4]

Kurmitsajuoksijan ravinto koostuu siemenistä, termiiteistä ja muista hyönteisistä. Ne saavat tarvitsemansa veden ravinnosta, joten ne selviävät sellaisillakin alueilla, joilla vettä on vähän tai ei ollenkaan.[4]

Lisääntyminen

Kurmitsajuoksijoiden pesimäkausi vaihtelee elinalueen mukaan. Etiopiassa laji lisääntyy maaliskuussa, Keniassa joulu-tammikuussa ja Senegalissa syys-joulukuussa sekä tammi- ja maaliskuussa. Pesä on tukevassa hiekassa oleva syvennys, jossa ei ole kasvillisuutta. Toisinaan pesää reunustavat pienet kivet. Pesyeeseen kuuluu tavallisesti kaksi kermanvalkeaa munaa, joissa on mustia ja ruskeita läiskiä. Munat painavat vain 2–3 grammaa. Vain koiras hautoo munia. Lajin poikastenhoitoa ei tunneta, mutta ainakin muilla heimon lajeilla hoitovastuu on koiraalla.[4]

Lähteet

  1. a b BirdLife International: Ortyxelos meiffrenii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2014. (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2043–2044. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  3. a b c d e f Perrins, Christopher M.: Otavan lintutieto – Maailman linnut, s. 124. Otava, 1992. ISBN 951-1-12001-8.
  4. a b c d e f g h i Janice Pappas: ADW: Ortyxelos meiffrenii: Information 2002. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Kurmitsajuoksija: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Kurmitsajuoksija, aikaisemmalta nimeltään viiriäiskiuru (Ortyxelos meiffrenii) on Afrikassa Sahelin alueella elävä pyyjuoksijalaji. Se on sukunsa ainoa laji.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Turnix à ailes blanches ( ranska )

tarjonnut wikipedia FR

Ortyxelos, Ortyxelos meiffrenii

Le Turnix à ailes blanches (Ortyxelos meiffrenii), unique représentant du genre Ortyxelos, est une espèce d'oiseaux de la famille des Turnicidae.

Répartition

Cet oiseau peuple le Sahel, le Kenya, le sud-ouest de l'Éthiopie et le nord-est de l'Ouganda.

Notes et références

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FR

Turnix à ailes blanches: Brief Summary ( ranska )

tarjonnut wikipedia FR

Ortyxelos, Ortyxelos meiffrenii

Le Turnix à ailes blanches (Ortyxelos meiffrenii), unique représentant du genre Ortyxelos, est une espèce d'oiseaux de la famille des Turnicidae.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Auteurs et éditeurs de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FR

Ortyxelos meiffrenii ( Italia )

tarjonnut wikipedia IT

La quaglia-piviere (Ortyxelos meiffrenii Vieillot, 1819) è un uccello caradriiforme della famiglia dei Turnicidi, unico rappresentante del genere Ortyxelos[2] assieme alla specie fossile Ortyxelos janossyi[3].

Distribuzione e habitat

Questo uccello vive in Benin, Burkina Faso, Camerun, Ciad, Etiopia, Ghana, Kenya, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Senegal, Sudan e Uganda. È di passo in Costa d'Avorio, Togo e Tanzania.[1]

Note

  1. ^ a b (EN) BirdLife International 2013, Ortyxelos meiffrenii, su IUCN Red List of Threatened Species, Versione 2020.2, IUCN, 2020.
  2. ^ (EN) Gill F. and Donsker D. (eds), Family Turnicidae, in IOC World Bird Names (ver 9.2), International Ornithologists’ Union, 2019. URL consultato il 13 maggio 2014.
  3. ^ Late Miocene buttonquails (Charadriiformes, Turnicidae) from the temperate zone of Eurasia - Online First - Springer

 title=
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autori e redattori di Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia IT

Ortyxelos meiffrenii: Brief Summary ( Italia )

tarjonnut wikipedia IT

La quaglia-piviere (Ortyxelos meiffrenii Vieillot, 1819) è un uccello caradriiforme della famiglia dei Turnicidi, unico rappresentante del genere Ortyxelos assieme alla specie fossile Ortyxelos janossyi.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autori e redattori di Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia IT

Leeuwerikkwartel ( flaami )

tarjonnut wikipedia NL

Vogels

De leeuwerikkwartel (Ortyxelos meiffrenii) is een vogel uit de familie Turnicidae (vechtkwartels).

Verspreiding en leefgebied

Deze soort komt voor van Mauritanië en Senegal tot Soedan, Ethiopië en Kenia.

Externe link

Bronnen, noten en/of referenties
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia-auteurs en -editors
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia NL

Leeuwerikkwartel: Brief Summary ( flaami )

tarjonnut wikipedia NL

De leeuwerikkwartel (Ortyxelos meiffrenii) is een vogel uit de familie Turnicidae (vechtkwartels).

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia-auteurs en -editors
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia NL

Ortyxelos meiffrenii ( portugali )

tarjonnut wikipedia PT

Ortyxelos meiffrenii é uma espécie de ave da família Turnicidae. Ortyxelos é um género monotípico dentro da família Turnicidae.

Pode ser encontrada nos seguintes países: Benim, Burkina Faso, Camarões, Chade, Costa do Marfim, Etiópia, Gana, Quénia, Mali, Níger, Nigéria, Senegal, Sudão, Tanzânia, Togo e Uganda.

Referências

 title=
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autores e editores de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia PT

Ortyxelos meiffrenii: Brief Summary ( portugali )

tarjonnut wikipedia PT

Ortyxelos meiffrenii é uma espécie de ave da família Turnicidae. Ortyxelos é um género monotípico dentro da família Turnicidae.

Pode ser encontrada nos seguintes países: Benim, Burkina Faso, Camarões, Chade, Costa do Marfim, Etiópia, Gana, Quénia, Mali, Níger, Nigéria, Senegal, Sudão, Tanzânia, Togo e Uganda.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Autores e editores de Wikipedia
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia PT

Lärkspringhöna ( ruotsi )

tarjonnut wikipedia SV

Lärkspringhöna[2] (Ortyxelos meiffrenii) är en afrikansk fågel i familjen springhöns inom ordningen vadarfåglar.[3]

Utseende

Lärkspringhönan är en liten marklevande fågel, endast tio till 13 centimeter lång[4], som ser lite ut som en miniatyrökenlöpare. Jämfört med andra springhöns har den längre vingar och stjärt.[4] Ovansidan är sandrostfärgad och undersidan huvudsakligen vitaktig. I flykten syns ett karakteristiskt mönster på vingarna där vita handtäckare kontrasterar med svarta vitspetsade vingpennorna och formar ett distinkt diagonalt band på ovansidan av vingen. Honor är något mörkare än hanar, medan ungfåglar är blekare.[5]

Utbredning och systematik

Lärkspringhöna placeras som enda art i släktet Ortyxelos. Fågeln förekommer i i Sahel i Afrika söder om Sahara, från södra Mauritanien och Senegal österut till norra Kamerun södra Tchad och Sudan och diskontinuerligt genom södra Etiopien, nordöstra Uganda, norra och nordöstra Kenya och nordöstra Tanzania, med en isolerad population i södra Ghana och möjligen på andra platser i Västafrika.[6] Den behandlas som monotypisk, det vill säga att den inte delas in i några underarter.

Levnadssätt

Lärkspringhönan påträffas vanligtvis enstaka eller i par i torra gräsmarker och törnbuskmarker. Den trycker länge och flyger upp först när man är nära att trampa på den, då med en ryckig böljande flykt något lik en lärka, därav namnet. Den häckar under torrperioden och rör sig norrut innan regnsäsongen kommer.[5] Den tenderar att vara mer aktiv nattetid och ljuder en låg vissling som när vinden blåser genom ett rör under nätter med månsken.[7]

Status och hot

Arten har ett stort utbredningsområde och en stor population med okänd utveckling.[1] Utifrån dessa kriterier kategoriserar IUCN arten som livskraftig (LC).[1]

Namn

Fågelns vetenskapliga artnamn hedrar Guillaume Michel Jérôme Meiffren-Laugier Baron de Chartrouse (1772-1843), fransk politiker, ornitolog, botaniker, antikvarie och samlare.[4]

Noter

  1. ^ [a b c] Birdlife International 2012 Ortyxelos meiffrenii Från: IUCN 2015. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4 www.iucnredlist.org. Läst 2016-02-01.
  2. ^ Sveriges ornitologiska förening (2018) Officiella listan över svenska namn på världens fågelarter, läst 2018-02-14
  3. ^ Clements, J. F., T. S. Schulenberg, M. J. Iliff, D. Roberson, T. A. Fredericks, B. L. Sullivan, and C. L. Wood (2015) The eBird/Clements checklist of birds of the world: Version 2015 http://www.birds.cornell.edu/clementschecklist/download, läst 2016-02-11
  4. ^ [a b c] Jobling, J. A. (2016). Key to Scientific Names in Ornithology. Ur del Hoyo, J., Elliott, A., Sargatal, J., Christie, D.A. & de Juana, E. (eds.) (2016). Handbook of the Birds of the World Alive. Lynx Edicions, Barcelona. Hämtad från www.hbw.com.
  5. ^ [a b] Borrow, Nik; Demey, Ron (2001). Birds of Western Africa. A & C Black. sid. 408. ISBN 0-7136-3959-8
  6. ^ Debus, S. & Kirwan, G.M. (2018). Quail-plover (Ortyxelos meiffrenii). I: del Hoyo, J., Elliott, A., Sargatal, J., Christie, D.A. & de Juana, E. (red.). Handbook of the Birds of the World Alive. Lynx Edicions, Barcelona. (hämtad från https://www.hbw.com/node/53549 13 september 2018).
  7. ^ Zimmerman, Dale A.; Turner, Donald A.; Pearson, David J. (1996). Birds of Kenya and Northern Tanzania. Christiopher Helm. sid. 372–373. ISBN 0-7136-3968-7

Externa länkar

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia författare och redaktörer
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia SV

Lärkspringhöna: Brief Summary ( ruotsi )

tarjonnut wikipedia SV

Lärkspringhöna (Ortyxelos meiffrenii) är en afrikansk fågel i familjen springhöns inom ordningen vadarfåglar.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia författare och redaktörer
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia SV

Cun cút choi choi ( vietnam )

tarjonnut wikipedia VI

Cun cút choi choi (Ortyxelos meiffrenii) là một loài chim trong họ Cun cút.[2]

Chú thích

  1. ^ BirdLife International (2012). Ortyxelos meiffrenii. Sách Đỏ IUCN các loài bị đe dọa. Phiên bản 2012.1. Liên minh Bảo tồn Thiên nhiên Quốc tế. Truy cập ngày 16 tháng 7 năm 2012.
  2. ^ Clements, J. F., T. S. Schulenberg, M. J. Iliff, B.L. Sullivan, C. L. Wood, and D. Roberson (2012). “The eBird/Clements checklist of birds of the world: Version 6.7.”. Truy cập ngày 19 tháng 12 năm 2012.

Tham khảo

Hình tượng sơ khai Bài viết Bộ Choi choi này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia tác giả và biên tập viên
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia VI

Cun cút choi choi: Brief Summary ( vietnam )

tarjonnut wikipedia VI

Cun cút choi choi (Ortyxelos meiffrenii) là một loài chim trong họ Cun cút.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedia tác giả và biên tập viên
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia VI

Жаворонковая трёхпёрстка ( venäjä )

tarjonnut wikipedia русскую Википедию
Царство: Животные
Подцарство: Эуметазои
Без ранга: Вторичноротые
Подтип: Позвоночные
Инфратип: Челюстноротые
Надкласс: Четвероногие
Класс: Птицы
Подкласс: Настоящие птицы
Инфракласс: Новонёбные
Подотряд: Turnici
Семейство: Трёхпёрстки
Род: Жаворонковые трёхпёрстки (Ortyxelos Vieillot, 1825)
Вид: Жаворонковая трёхпёрстка
Международное научное название

Ortyxelos meiffrenii (Vieillot, 1819)

Охранный статус Wikispecies-logo.svg
Систематика
на Викивидах
Commons-logo.svg
Изображения
на Викискладе
ITIS 553929EOL 1178467

Жаворонковая трёхперстка[1] (лат. Ortyxelos meiffrenii) — мелкая птица из семейства трёхпёрсток. Единственный вид монотипического рода.

Внешний вид и строение

Длина тела около 10 см. Этот вид сильно отличается от других видов своего семейства. Внешне эта трёхпёрстка похожа на жаворонка. Половой диморфизм не выражен. Цвет лап белёсый (у некоторых других трёхпёрсток они тёмные).

Распространение и места обитания

Населяет центральную часть Африки: сухой песчаный скрэб севера Центральной Африки и самого юга Сахары.

Размножение

В кладке по 2 яйца.

Примечания

  1. Бёме Р. Л., Флинт В. Е. Пятиязычный словарь названий животных. Птицы. Латинский, русский, английский, немецкий, французский / Под общ. ред. акад. В. Е. Соколова. — М.: Рус. яз., «РУССО», 1994. — С. 67. — 2030 экз.ISBN 5-200-00643-0.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Авторы и редакторы Википедии

Жаворонковая трёхпёрстка: Brief Summary ( venäjä )

tarjonnut wikipedia русскую Википедию

Жаворонковая трёхперстка (лат. Ortyxelos meiffrenii) — мелкая птица из семейства трёхпёрсток. Единственный вид монотипического рода.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Авторы и редакторы Википедии