Turturikyyhky

Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen, Suomessa harvinainen kyyhkylaji.

Koko ja ulkonäkö

Turturikyyhky on rakenteeltaan hoikempi ja pienempi kuin muut kyyhkyt, ja muistuttaa turkinkyyhkyä. Pyrstö on suhteellisen lyhyt, siivet terävät. Selkä tunnusomaisen suomukuvioinen - hartia- ja siiven yläpeitinhöyhenissä tumma keskusta ja ruosteenruskeat reunat. Pää, kaula ja vatsa harmaanruskeat. Tummassa pyrstössä valkeat kulmat. Kaulan sivuilla tumman ja valkeansekaiset sepelkuvioinnit.

• Pituus: 28-30 cm
• Paino: 100–200 g
• Ääni: "turrr, turrrr"

Vanhin eurooppalainen rengastettu turturikyyhky on ollut 13 vuoden 2 kuukauden ikäinen hollantilainen yksilö.

Levinneisyys

Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa. Fennoskandiassa ja Pohjois-Venäjällä se on harvinainen. Turturikyyhky talvehtii trooppisessa Afrikassa. Suomessa turturikyyhkyjä pesii Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta kanta on nykyään laskussa ja Etelä-Suomen monet pesimäpaikat ovat tyhjentyneet. Suomessa arvioidaan pesivän 50–100 paria. Euroopassa arvioidaan elävän 6,9–14 miljoonaa yksilöä, noin 2 miljoonaa paria. Turkissa pesii ehkä jopa 5 miljoonaa paria.

Turturikyyhkyä metsästetään paljon Välimeren alueella muuttoaikoina.

Elinympäristö

Laji pesii Manner-Euroopan puutarhoissa, puistoissa, lehtimetsissä ja metsien reunoilla. Suomessa asustaa tavanomaisessa maatalousympäristössä. Turturikyyhky välttää sankkoja havumetsiä.

Lisääntyminen

Turturikyyhkyn muna

Turturikyyhky kyhää hataran pesänsä oksista melko alas puun tai pensaan oksistoon. Se tekee kaksi valkoista munaa, joita molemmat emot hautovat noin 13–15 päivää. Yhdessä emot hoitavat myös poikasia, jotka ovat lentokykyisiä jo 3–viikkoisina Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto

Pääasiassa siemenet. Syö myös marjoja, matoja, hyönteisiä ja sieniä. Ruokailee pääasiassa maassa.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Lehikoinen, Esa 1977: Turturi- ja turkinkyyhkyn risteytymä Turussa. - Lintumies 3.1977 s. 88-90. LYL.
• Turturikyyhky Lintukuva.fi-verkkopalvelussa