nimet breadcrumb-navigoinnissa
Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.
Pikkutyllillä on harmaanruskea selkä, valkea vatsa ja mustan ja valkean kirjava pää. Jalat ovat pitkät, nokka melko lyhyt ja kokonaan tumma. Silmän ympärillä on keltainen rengas. Lennossa siivellä ei erotu selvää valkoista juovaa. Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 34–48 cm, paino 25–55 g. Tavallinen ääni on lyhyt 'piy'. Soidinlennossa lentää hitain siiveniskuin laajaa ympyrää ja ääntelee.
Vanhin suomalainen rengastettu pikkutylli on ollut vähintään 13 vuotta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pikkutylli.
Pesii sopivilla alueilla makean veden äärellä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii vähintään 66,000 paria, joista Suomessa noin 5000 paria. Muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Saapuu keväällä huhti–toukokuussa, lähtee syksyllä elokuussa.
Alun perin jokivarsilla, nykyisin myös sorakuopissa, raviradoilla, vetisillä laitumilla, varasto- ja satama-alueilla.
Pikkutylli munii paljaalle soramaalle yleensä neljä munaa, haudonta 22-28 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja lentävät 3–4 viikon ikäisinä.
Pikkutylli syö matoja ja hyönteisiä.
Pikkutylli (Charadrius dubius) on kaupunkioloihin nopeasti sopeutumassa oleva pieni kahlaajalintu.
