Akaasiat eli akasiat[1] (Acacia) on kasvisuku, johon kuuluu lämpimässä ilmastossa viihtyviä puita ja pensaita. Sen kuvasi Carl von Linné Afrikassa jo vuonna 1773. Sukuun kuuluu noin 1 300 lajia, joista 950 elää luonnonvaraisina Australiassa.[2]
Akaasian kukissa on hyvin pienet terälehdet, mutta verholehdet ovat usein näyttävät, ja ne tekevät kukinnoista pallomaisen pajunkissan näköisiä. Mimosan nimellä myydään kukkakaupoissa kulta-akaasian ja hopea-akaasian oksia, joissa on keltaiset palleroiset kukinnot.
Afrikan savannilla akaasia on valtapuu, ja akaasian lehdet ovat muun muassa kirahvin pääravintoa.
Akaasian puuaines on kovaa ja hyvin kestävää, ja sitä käytetään puusepänteollisuudessa. Monien lajien maitiaisnesteellä on kosmeettista tai lääketieteellistä käyttöä. Muun muassa arabikumi tehdään akaasian (Acacia arabica) maitiaisnesteestä.[3]
Akaasiat eli akasiat (Acacia) on kasvisuku, johon kuuluu lämpimässä ilmastossa viihtyviä puita ja pensaita. Sen kuvasi Carl von Linné Afrikassa jo vuonna 1773. Sukuun kuuluu noin 1 300 lajia, joista 950 elää luonnonvaraisina Australiassa.
Akaasian kukissa on hyvin pienet terälehdet, mutta verholehdet ovat usein näyttävät, ja ne tekevät kukinnoista pallomaisen pajunkissan näköisiä. Mimosan nimellä myydään kukkakaupoissa kulta-akaasian ja hopea-akaasian oksia, joissa on keltaiset palleroiset kukinnot.
Afrikan savannilla akaasia on valtapuu, ja akaasian lehdet ovat muun muassa kirahvin pääravintoa.
Akaasian puuaines on kovaa ja hyvin kestävää, ja sitä käytetään puusepänteollisuudessa. Monien lajien maitiaisnesteellä on kosmeettista tai lääketieteellistä käyttöä. Muun muassa arabikumi tehdään akaasian (Acacia arabica) maitiaisnesteestä.