nimet breadcrumb-navigoinnissa
Kultatöyhtösifaka eli kultakruunusifaka (Propithecus tattersalli) on puoliapina, joka elää Madagaskarin metsissä ja pensasalueilla. Se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen.[1] Yksilöitä lienee jäljellä noin 6 200–10 000 [2] ja ne elävät maantieteellisesti hyvin suppealla alueella.[3] Elinalue on pirstoutunut, ja sifakat elävät eristäytyneinä populaatioina metsäsaarekkeissa peltoalueiden erottamina. Nykyisin myös kullankaivu uhkaa alueen metsiä.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin suomenkieliseksi nimeksi kultakruunusifaka.[4] Aiemmin lajista on käytetty suomenkielistä nimeä kultatöyhtösifaka.[5]
Kultatöyhtösifakalla on lyhyt ja paljas kuono, joka tekee siitä inhimillisen näköisen. Päälaella kasvaa kullanoranssia karvaa, joka on antanut lajille nimen. Muuten turkki on yleisväriltään kermanvalkea.[6] Eläin on noin 90 cm pitkä, ja sen häntä lisää pituutta lähes puolella metrillä. Jalat ovat paljon pitemmät kuin eturaajat. Painoa kertyy aikuiselle eläimelle noin kolme ja puoli kiloa.
Kultatöyhtösifakat elävät noin kuuden yksilön ryhmissä.
Kultatöyhtosifakat syövät raakoja hedelmiä, versoja,lehtiä ja kuivalla kaudella myös puun kuorta.
Kultatöyhtösifaka eli kultakruunusifaka (Propithecus tattersalli) on puoliapina, joka elää Madagaskarin metsissä ja pensasalueilla. Se on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen. Yksilöitä lienee jäljellä noin 6 200–10 000 ja ne elävät maantieteellisesti hyvin suppealla alueella. Elinalue on pirstoutunut, ja sifakat elävät eristäytyneinä populaatioina metsäsaarekkeissa peltoalueiden erottamina. Nykyisin myös kullankaivu uhkaa alueen metsiä.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin suomenkieliseksi nimeksi kultakruunusifaka. Aiemmin lajista on käytetty suomenkielistä nimeä kultatöyhtösifaka.
