dcsimg

Lifespan, longevity, and ageing

tarjonnut AnAge articles
Maximum longevity: 28.4 years (captivity) Observations: It has been suggested that the potential longevity of dromedaries is up to 50 years (Ronald Nowak 1999). Record longevity in captivity, however, is 28.4 years (Richard Weigl 2005). Anecdotal reports indicate a longer lifespan of domestic animals, but this has not been verified.
lisenssi
cc-by-3.0
tekijänoikeus
Joao Pedro de Magalhaes
muokkaaja
de Magalhaes, J. P.
kumppanisivusto
AnAge articles

Dromedaari

tarjonnut wikipedia FI
Tämä artikkeli kertoo eläimestä. Dromedaari on myös yksi Helsingin torikortteleista.

Dromedaari (Camelus dromedarius) on kamelien sukuun kuuluva suurikokoinen sorkkaeläin. Sitä kutsutaan myös yksikyttyräiseksi kameliksi.

Luultavasti Arabian niemimaalta lähtöisin oleva dromedaari on kesytetty tuhansia vuosia sitten, ja on sittemmin levinnyt laajalle ratsueläimenä ja kuormajuhtana. Nykyään kesyjä dromedaareja elää noin 13 miljoonaa yksilöä. Ainoat villit dromedaarit elävät nykyisin Australian keskiosissa, jossa maahan 1800-luvun lopulla tuodut eläimet ovat villiintyneet ja muodostavat nykyään noin miljoonan yksilön populaation.

Koko ja ulkonäkö

Dromedaari on kaksikyttyräistä kamelia sirompi ja korkeampi. Sen turkki on tyypillisesti vaaleampi ja lyhytkarvaisempi. Urokset kasvavat noin 1,8–2,0 metrin säkäkorkeuteen ja painavat täysikasvuisina 300–600 kg. Naaraat ovat 1,7–1,9 metriä korkeita ja noin 10 % kevyempiä. Dromedaari on sopeutunut sietämään laajaa ruumiinlämmön vaihtelua veden säästämiseksi, ja sen normaali ruumiinlämpötila on välillä 34–41,7 °C.

Dromedaarin selässä oleva kyttyrä toimii rasvavarastona. Kuivana kautena kyttyrä on miltei olematon, mutta kasvaa taas sadeaikana ja saattaa painaa silloin jopa 40 kg.[2]

Levinneisyys

Kesytetty dromedaari on yleinen alueella Pohjois-Afrikasta Lähi-idän kautta läntiseen Intiaan.

Dromedaari on raskaan eturuumiinsa vuoksi huono kiipeilijä, eikä siksi pärjää vuoristoisella seudulla.[3]

Lisääntyminen

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden kolmen vuoden iässä, urokset kuusivuotiaina. Dromedaariuroksilla on suussaan kieltä muistuttava kitapurjepussi, jolla houkutellaan naaraita kiima-aikana. Urokset uhittelevat keskenään ja saattavat tapella. Parittelu kestää noin 15 minuuttia, ja poikanen syntyy 15 kuukauden tiineyden jälkeen. Naaras hoivaa jälkeläistään vuoden tai kaksi. Dromedaarit elävät noin 40–50-vuotiaiksi.

Ravinto

Dromedaarit ovat kasvinsyöjiä ja hyvin kaikkiruokaisia. Kovien huultensa ansiosta ne voivat syödä myös piikikkäitä kasveja. Dromedaarit myös märehtivät vaikka eivät kuulu märehtijöiden alalahkoon.

Lähteet

  • Robert Naumann: Camelus dromedarius (html) Animal Diversity Web. 1999. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 13.8.2008. (englanniksi)
  1. Camelus dromedarius Linnaeus, 1758 ITIS. Viitattu 9.7.2015.
  2. Nisäkkäät: Uusi Zoo 3, WSOY 1988, ISBN 951-0-13892-4. Ranskankielinen alkuteos Beauté du monde animal: Mammifères 1,3 ja 4. Suom. M. Heikkilä, T. Lahti, A. Raasmaja & S. Räisänen, s. 83-84
  3. Nisäkkäät: Uusi Zoo 3, WSOY 1988, ISBN 951-0-13892-4. Ranskankielinen alkuteos Beauté du monde animal: Mammifères 1,3 ja 4. Suom. M. Heikkilä, T. Lahti, A. Raasmaja & S. Räisänen, s. 84

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Dromedaari: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI
Tämä artikkeli kertoo eläimestä. Dromedaari on myös yksi Helsingin torikortteleista.

Dromedaari (Camelus dromedarius) on kamelien sukuun kuuluva suurikokoinen sorkkaeläin. Sitä kutsutaan myös yksikyttyräiseksi kameliksi.

Luultavasti Arabian niemimaalta lähtöisin oleva dromedaari on kesytetty tuhansia vuosia sitten, ja on sittemmin levinnyt laajalle ratsueläimenä ja kuormajuhtana. Nykyään kesyjä dromedaareja elää noin 13 miljoonaa yksilöä. Ainoat villit dromedaarit elävät nykyisin Australian keskiosissa, jossa maahan 1800-luvun lopulla tuodut eläimet ovat villiintyneet ja muodostavat nykyään noin miljoonan yksilön populaation.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI