nimet breadcrumb-navigoinnissa
Somamonninen (Corydoras davidsandsi) on monnislaji, jota pidetään akvaariokalana.
Somamonninen on noin viisi senttiä pitkä, kaksivärinen ja pyöreäkuonoinen monninen, jonka tunnistaa helpoiten selkäevän alaosasta alkavasta mustasta juovasta joka jatkuu aina pyrstön alaosan kärkeen asti. Lisäksi somamonnisella on selvä naamio.[1] Samannäköisiä lajeja ovat rusomonninen ja kulmajuovamonninen.
Somamonninen on kotoisin Etelä-Amerikasta.[2]
Somamonninen on parvikala. Oikeanlaisissa olosuhteissa somamonninen on vilkas ja rohkea kala. Se on myös suhteellisen helppo saada kutemaan. Mitään varsinaista kutuaikaa somamonnisilla ei ole, vaan ne saattavat kutea mihin aikaan vuodesta hyvänsä. Muutokset veden lämpötilassa ja kemiallisissa ominaisuuksissa voivat laukaista kutemisen.[3] Naaras laskee suuria, halkaisijaltaan noin 2 mm, mätimunia jopa 80 kappaletta kerralla. Somamonniset syövät mätimuniaan, joten kutu pitää pelastaa erilliseen poikasaltaaseen. Poikaset ovat helppohoitoisia, sillä ne syövät kaikkea hienojakoista ruokaa jo kolmen päivän ikäisinä.
Vesiarvot, joissa somamonninen viihtyy ovat seuraavanlaiset: pH 6.5-7 lämpötila 22-26 astetta, GH 2-20. Akvaarion minimikoko parvelle on 100 litraa.
Somamonnisten akvaarion korkeus on parhaimmillaan n. 30-35 cm, koska monniset käyvät hakemassa pinnalta ilmaa suoleensa jota ne sitten voivat käyttää hengittämiseen. Valaistus ei saisi olla turhan kirkas. Ainoa varteenotettava pohjamateriaali on hieno hiekka, sillä sorapohjalle kerääntyvä lika ja bakteerit saattavat vahingoittaa monnisten viiksiä. Lisäksi olisi hyvä olla varjoisia piilopaikkoja jonne mahtuu useampi kala kerrallaan, mieluiten koko parvi. Suurilehtiset miekkakasvit ja matalat kannot soveltuvat tähän erinomaisesti.
Somamonninen (Corydoras davidsandsi) on monnislaji, jota pidetään akvaariokalana.
