nimet breadcrumb-navigoinnissa
Jahtihämähäkit (Sparassidae, aikasemmin Heteropodidae) on hämähäkkeihin kuuluva heimo ja Sparassoidea-yläheimon ainoa jäsen. Heimoon kuuluu 1009 tunnettua lajia kaikkiaan 82 suvussa. Lähes kaikki lajit ovat trooppisia ja subtrooppisia. Erityisen tyypillisiä ne ovat Australiassa.
Jahtihämähäkit ovat pitkäraajaisia hämähäkkejä, joiden raajat kaartuvat tyypillisesti eteenpäin. Ruumis on yleensä litistynyt sopeumana väijymiseen puunrunkojen alla tai kaarnan raoissa. Silmiä on kahdeksan. Useat lajit ovat väritykseltään harmaita tai ruskeita, mutta värikkäämpiä poikkeuksiakin löytyy. Naaras munii noin 200 munaa koteloon, jota se vartioi syömättä kunnes poikaset ovat kuoriutuneet.
Jahtihämähäkit eivät kudo verkkoja vaan saalistus perustuu väijymiseen. Saaliseläimet ovat lähinnä muita selkärangattomia. Ne elävät pääasiassa puiden rungoilla, kaarnan alla ja karikkeessa. Useimmat lajit elävät vähintään kaksi vuotta.[2] Eräät jahtihämähäkkilajit lukeutuvat hämähäkkeihin, joiden kosiorituaaleihin kuuluu äänen tuottaminen[3].
Monet heimon lajit ovat varsin suurikokoisia. Laosin luolista vuonna 2001 kuvattu Heteropoda maxima, jonka raajojen kärkiväli voi olla 30 cm, on kookkain tunnettu pihtileukaisten hämähäkkien osalahkon laji. Vaikka joidenkin lajien purema voi olla tuskallinen, heimossa ei tiedetä olevan ihmiselle vaarallisen myrkyllisiä lajeja[4].
Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, heimoa edustaa vain viherhämähäkki (Micrommata virescens)[5].
Jahtihämähäkit (Sparassidae, aikasemmin Heteropodidae) on hämähäkkeihin kuuluva heimo ja Sparassoidea-yläheimon ainoa jäsen. Heimoon kuuluu 1009 tunnettua lajia kaikkiaan 82 suvussa. Lähes kaikki lajit ovat trooppisia ja subtrooppisia. Erityisen tyypillisiä ne ovat Australiassa.
Jahtihämähäkit ovat pitkäraajaisia hämähäkkejä, joiden raajat kaartuvat tyypillisesti eteenpäin. Ruumis on yleensä litistynyt sopeumana väijymiseen puunrunkojen alla tai kaarnan raoissa. Silmiä on kahdeksan. Useat lajit ovat väritykseltään harmaita tai ruskeita, mutta värikkäämpiä poikkeuksiakin löytyy. Naaras munii noin 200 munaa koteloon, jota se vartioi syömättä kunnes poikaset ovat kuoriutuneet.
Jahtihämähäkit eivät kudo verkkoja vaan saalistus perustuu väijymiseen. Saaliseläimet ovat lähinnä muita selkärangattomia. Ne elävät pääasiassa puiden rungoilla, kaarnan alla ja karikkeessa. Useimmat lajit elävät vähintään kaksi vuotta. Eräät jahtihämähäkkilajit lukeutuvat hämähäkkeihin, joiden kosiorituaaleihin kuuluu äänen tuottaminen.
Monet heimon lajit ovat varsin suurikokoisia. Laosin luolista vuonna 2001 kuvattu Heteropoda maxima, jonka raajojen kärkiväli voi olla 30 cm, on kookkain tunnettu pihtileukaisten hämähäkkien osalahkon laji. Vaikka joidenkin lajien purema voi olla tuskallinen, heimossa ei tiedetä olevan ihmiselle vaarallisen myrkyllisiä lajeja.
Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, heimoa edustaa vain viherhämähäkki (Micrommata virescens).
