nimet breadcrumb-navigoinnissa
Piispanhiippa (Gyromitra infula) on maljasienten lahkoon kuuluva ruokasieni. Sen myrkyllisyydestä on ristiriitaista tietoa.[2]
Piispanhiipan lakki on epämääräisen muotoinen ja se muistuttaa hieman korvasientä. Sienen lakki on tumman punertavan ruskea ja noin kymmenen senttiä korkea. Lakki on muodoltaan satulamainen tai piispan hiippaa muistuttava, josta sieni on saanut nimensä. Ohutmaltoinen ja ontto lakki on laakeapoimuinen. Piispanhiipan ontto ja vaalea jalka on melko lyhyt.[3] Itiöt ovat kooltaan noin 18-25 x 7-10 mikrometriä.[4]. Maultaan sieni on mieto, tuoksuton.[3]
Piispanhiipan itiölavassa voi esiintyä pieni kotelosieni, Sphaeronaemella helvellae[4].
Pohjanpiispanhiippa (Gyromitra ambigua) on hyvin samankaltainen laji. Sen jalan sävy on heikon violetti ja sen itiöt ovat piispanhiipan itiöitä pienempiä.[3][5] Varma lajinmääritys on siten mahdollista vain mikroskoopilla. Ryöppäämättömät pohjanpiispanhiipat ovat aiheuttaneet myrkytysoireita, joten molempien lajien sienet kannattaa varmuuden vuoksi ryöpätä ennen ruoanlaittoa.[3]Pohjanpiispanhiippa kasvaa paljaalla maalla[6].
Piispanhiipan itiöemät kasvavat syksyllä, elokuun lopulta aina marraskuuhun asti. Niitä tavataan yleisimmin kangasmetsissä, hakkuualueilla, lahojen kantojen yhteydessä, metsäteillä ja niiden ojien varsilla.[6][7][8]. Piispanhiippa on yleisempi Etelä- kuin Pohjois-Suomessa.[3][5]
Piispanhiippa on syötävä sieni, joskin se pitää ryöpätä.[8] Sitä voi käyttää korvasienen tavoin[5]. Piispanhiipan voi sekoittaa pohjanpiispanhiippaan, jonka tiedetään aiheuttaneen myrkytystapausten kaltaisia herkistymisreaktioita. Piispanhiippa säilyy kuivatettuna ja pakastettuna.[4]
Piispanhiippa (Gyromitra infula) on maljasienten lahkoon kuuluva ruokasieni. Sen myrkyllisyydestä on ristiriitaista tietoa.
