nimet breadcrumb-navigoinnissa
Runkohaapsanen (Saperda carcharias) on yleinen ja kookas kovakuoriaislaji. Se on merkittävin haavan puuainestuholainen[1].
Runkohaapsasen pituus on 20–27 mm ja naaraat ovat huomattavasti koiraita rotevampia. Kuoriainen on kauttaaltaan kellanruskea tai kellanharmaa ja pienten, mustien, kohollaan olevien pisteiden täplittämä. Peitinsiipien kärjet ovat terävät. Tuntosarvet ovat koiraalla hiukan ruumista pitemmät, naaraalla lyhyemmät, ja tuntosarven tyvestä lukien yhdeksän ensimmäistä jaoketta ovat kärkiosastaan mustat kahden uloimman jaokkeen ollessa yksivärisen harmaat.[2]
Samannäköinen, mutta hieman pienempi laji on raitahaapsanen (Saperda similis).[2]
Runkohaapsasta tavataan Euroopasta Siperian poikki Kiinaan ja Koreaan. Suomessa se on yleinen ja pohjoisimmat havainnot ovat Keski-Lapista.[2]
Runkohaapsanen elää valoisilla, haapoja kasvavilla paikoilla, etelämpänä Euroopassa elinympäristöksi käyvät myös poppelit. Suotuisia paikkoja ovat esimerkiksi metsänlaidat ja harvennetut taimikot. Aikuiset kuoriaiset liikkuvat kesäkuusta syyskuuhun, etenkin heinä- ja elokuussa, hämärissä tai yöllä ja niihin törmää lajin yleisyydestä huolimatta harvoin. Kuoriaiset oleskelevat lehdillä syöden niiden keskiosaan reikiä, jotka eivät ulotu lehden reunaan saakka. Pimeän aikaan haapsasia voi lentää kirkkaiden valojen luokse.[2][1]
Naaras jyrsii haavan kuoreen rakoja, joihin se munii yhden munan kuhunkin. Toukka elää lyhyen aikaa kuoren alla, mutta kaivautuu pian syvälle puuainekseen ja ohuissa puissa se voi edetä puun ytimeen saakka. Toukan elinpaikaksi sopivat hyvinkin ohuet puut, mutta suurissa puissa toukkia on lukumääräisesti enemmän. Toukka tekee puuainekseen sormenpaksuisia pystysuoria käytäviä, jotka eivät ulotu nuorissa puissa yleensä puolta metriä korkeammalle maanpinnasta, mutta vanhemmissa puissa voivat yltää korkeallekin. Toukkakehitys kestää pari vuotta, ensimmäisen talven toukka viettää käytävässään maanpinnan alapuolella ja toisen kaivertamassaan kotelo-onkalossa. Täysikasvuinen toukka tekee puun pintaan poistumisaukon, jonka se tukkii puupuruilla ja rakentaa sitten kotelo-onkalon pystysuoran käytävän päähän, poistumisaukosta noin 20 cm ylöspäin.[2]
Norjassa runkohaapsasta on tavattu jopa 20 prosentissa satunnaisesti valituista haavoista.[2] Lajin läsnäolon huomaa kuitenkin yleensä vain haapojen tyvelle toukkakäytävistä pursunneesta puupurusta tai haapoja kaadettaessa paljastuvista käytävistä. Haapsanen elää terveissä puissa, mutta toukkien aiheuttama vioitus altistaa puut erilaisille lahottajasienille.[1]
Runkohaapsasen saalistajiin kuuluu ainakin käpytikka (Dendrocopos major).[3]
Runkohaapsanen (Saperda carcharias) on yleinen ja kookas kovakuoriaislaji. Se on merkittävin haavan puuainestuholainen.
