nimet breadcrumb-navigoinnissa
Ikilehti (Welwitschia mirabilis) on paljassiemenisiin kuuluva kasvilaji, ja ainoa nykyisin elävä laji suvussa Welwitschia ja heimossa Welwitschiaceae. Se kuuluu paljassiemenisten kasvien Gnetales-lahkoon yhdessä efedrojen (Ephedra) ja luumioiden (Gnetum) kanssa.[2] Heimon fossiilisia jäänteitä tunnetaan varhaisliitukaudelta asti.[3]
Vain Namibin aavikolla luonnonvaraisena esiintyvä ikilehti on yksi maailman eriskummallisimmista kasveista. Siemenen itäessä siitä kasvaa kaksi 25–35 millimetrin pituista sirkkalehteä, jotka kuitenkin lakastuvat nopeasti. Niiden kanssa ristikkäin alkaa kasvaa kaksi kasvulehteä, jotka kasvavat jatkuvasti tyvestään, säilyvät koko kasvin eliniän sen ainoina yhteyttävinä osina ja saavuttavat lopulta 2–4 metrin pituuden. Niiden lakastuva kärki repeilee vanhemmiten liuskaiseksi. Paksu varsi, alkeisvarsimukula[4], ei yleensä kasva puolta metriä korkeammaksi, mutta saattaa saavuttaa yli metrin läpimitan. Juuri on paksu ja ulottuu syvälle maahan. Lehtihankoihin kasvaa halkihaaraisia kukintovarsia, joissa on pieniä käpyjä.[5] Toisin kuin paljassiemenisillä kasveilla yleensä, kävyt tuottavat hyönteisiä houkuttavaa mettä.[5] Hyönteispölytteinen kasvi on kaksikotinen, eli siitä esiintyy hede- ja emiyksilöitä.
Ikilehti on äärimmäisen sitkeä, ja se saattaa elää jopa yli 2 000-vuotiaaksi. Sen uskotaan imevän lehdissä olevan erityisen rakenteen avulla vettä öisin mereltä saapuvasta sumusta. Siten se selviytyy monilla sellaisilla paikoilla, jotka ovat liian kuivia muille kasveille.[6]
Kasvin löysi ensimmäisenä itävaltalainen kasvitieteilijä Friedrich Welwitsch vuonna 1859.
Hedeyksilö.
Emiyksilön käpyjä.
Käpyjä ja siemeniä.
Ikilehti esiintyy Namibin aavikolla Namibian ja Angolan alueella. Sitä pidetään vaarantuneena, sillä se on erittäin hidaskasvuinen ja keräilijöiden havittelema.[5] Tästä huolimatta kasviyksilöiden lukumäärä on yhä varsin suuri, ja erityisesti Angolassa sijaitsevat esiintymät ovat keräilijöiltä suojassa sisällissodan jäljiltä jääneen tiheän maamiinoituksen takia.lähde?
Ikilehteä on mahdollista kasvattaa siemenestä, mutta luonnosta kerätyt siemenet sisältävät usein Aspergillus niger -mustahomeen itiöitä ja mätänevät pian itämisen jälkeen. Kasvitieteellisistä puutarhoista saatavat siemenet ovat usein puhtaampia. Kasvi tarvitsee menestyäkseen erittäin paljon valoa ja lämpöä, muttei juuri lainkaan vettä.Lähteet
Aiheesta muualla
Ikilehti (Welwitschia mirabilis) on paljassiemenisiin kuuluva kasvilaji, ja ainoa nykyisin elävä laji suvussa Welwitschia ja heimossa Welwitschiaceae. Se kuuluu paljassiemenisten kasvien Gnetales-lahkoon yhdessä efedrojen (Ephedra) ja luumioiden (Gnetum) kanssa. Heimon fossiilisia jäänteitä tunnetaan varhaisliitukaudelta asti.
