nimet breadcrumb-navigoinnissa
Lapinsara (Carex lapponica) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji, joka muistuttaa harmaasaraa (Carex canescens) sekä polkusaraa (Carex brunnescens). Lajit ovat erotettavissa toisistaan pullakoiden ulkonäön sekä myös osittain kasvutavan ja lehtien leveyden perusteella. Lapinsaraa on pidetty myös harmaasaran alalajina.[2]
Lapinsara on hentorakenteinen ja kasvutavaltaan löyhästi mätästävä saralaji. Sen lehdet ovat kapeat, korkeintaan 1,5 mm leveät. Lapinsara on yhtäläistähkäinen saralaji, ja sen tähkät ovat lähes pallomaisen pyöreät. Tähkien kärjissä on emikukkia ja tyvillä hedekukkia. Emikukat ovat kaksiluottisia. Pullakot ovat soikeita sekä aluksi vihreänvärisiä, mutta myöhemmin ruskehtavia, ja niissä on lyhyt sekä suora suuota.[2]
Lapinsara kasvaa erilaisilla kosteilla kasvupaikoilla, kuten soilla[2]. Lapinsaraa tavataan Suomessa paikoitellen Pohjanmaan rannikolla, Oulun seudulla sekä Lapissa[3]. Suomessa lapinsara on yleisin Vaasan sekä Sallan seuduilla, vaikkakaan se ei ole oikein missäänpäin Suomea erityisen yleinen[3].
Lapinsara (Carex lapponica) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji, joka muistuttaa harmaasaraa (Carex canescens) sekä polkusaraa (Carex brunnescens). Lajit ovat erotettavissa toisistaan pullakoiden ulkonäön sekä myös osittain kasvutavan ja lehtien leveyden perusteella. Lapinsaraa on pidetty myös harmaasaran alalajina.
Lapinsara on hentorakenteinen ja kasvutavaltaan löyhästi mätästävä saralaji. Sen lehdet ovat kapeat, korkeintaan 1,5 mm leveät. Lapinsara on yhtäläistähkäinen saralaji, ja sen tähkät ovat lähes pallomaisen pyöreät. Tähkien kärjissä on emikukkia ja tyvillä hedekukkia. Emikukat ovat kaksiluottisia. Pullakot ovat soikeita sekä aluksi vihreänvärisiä, mutta myöhemmin ruskehtavia, ja niissä on lyhyt sekä suora suuota.
Lapinsara kasvaa erilaisilla kosteilla kasvupaikoilla, kuten soilla. Lapinsaraa tavataan Suomessa paikoitellen Pohjanmaan rannikolla, Oulun seudulla sekä Lapissa. Suomessa lapinsara on yleisin Vaasan sekä Sallan seuduilla, vaikkakaan se ei ole oikein missäänpäin Suomea erityisen yleinen.
