Etiopianbanaani

Etiopianbanaani (Ensete ventricosum syn. Musa ensete) on Ensete-sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. Se on kotoisin Afrikan eteläosista.^[2]

Ulkonäkö

Etiopianbanaanin koko vaihtelee paljon kasvupaikan mukaan, mutta hyvissä oloissa se voi saavuttaa jopa 12 metrin korkeuden. Varret yltävät noin viiden metrin korkeuteen ja ne ovat väriltään punertavanruskeita. Varret sisältävät maitiaisnestettä, joka värjäytyy punertavaksi joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin. Lehdet levittäytyvät banaanikasveille tyypilliseen asentoon tasaisesti varren ympärille. Lehdet ovat pitkulaisia ja keihäsmäisiä, päältä vihreitä ja kiiltäväpintaisia, alta nukkaisia.

Etiopianbanaani tekee kolmenlaisia kukkia: hede-, emi- ja hermafrodiittisia kukkia. Hedekukat ovat muuten valkoisia, mutta niiden terälehtien kärjet ovat oransseja. Hedekukassa on viisi hedettä. Ponnet ovat purppuranpunaisia tai violetteja ja palhot valkoisia. Hermafrodiittisissa kukissa on 1–5 hedettä. Ponnet ovat hiukan palhoja suuremmat. Emikukat ovat harvinaisia. Ne ovat samanlaisia kuin hermafrodiittiset kukat paitsi, että niiltä puuttuvat heteet.

Levinneisyys

Etiopianbanaani on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan. Itä-Afrikassa sen levinneisyys yltää myös päiväntasaajan pohjoispuolelle aina Sudaniin, Etiopiaan, Eritreaan ja Somaliaan saakka. Etiopianbanaani on Afrikan yleisin ja laajimmalle levinnein Ensete-suvun kasvi.

Käyttö

Etiopianbanaani on yleinen viljelykasvi. Lämpimillä alueilla sitä viljellään ulkona ja kylmemmillä kasvi- ja asuinhuoneissa. Etiopianbanaanin hedelmä ei yleensä kelpaa ruoaksi, mutta nuoret kukat ovat keitettyinä syötäviä. Myös kasvin siemeniä, varsia ja juuria käytetään ravinnoksi. Kasvin lehtiä käytetään Afrikassa talojen kattojen rakennusaineena ja versoista saadaan kuitua köysien punontaa varten.

Lähteet