nimet breadcrumb-navigoinnissa
Kevätkääpiölauha eli kääpiölauha (Aira praecox) on yksivuotinen, Euroopassa tavattava kuivien paikkojen pienikokoinen heinäkasvi. Kääpiölauhaa tavataan Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu ja luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.[1][2]
Kääpiölauha kasvaa 5–15 cm korkeaksi. Varret ovat kaljuja, hentoja ja alaosastaan tumman tiilenpunaisia. Lehtilapa on 0,3–0,5 mm leveä ja kouruinen. Lehden kieleke on suipohko ja 2–3 mm pitkä. Vaalea kukinto on 1–5 cm pitkä, kapea röyhy. Kukinnon haarat ovat lyhyitä ja pystyjä. Tähkylät ovat 2–3 mm pitkiä ja kaksikukkaisia. Kaleet ovat tähkylän pituisia. Helpeen tyvipuoliskosta lähtevä vihne on jopa 4 mm pitkä. Kääpiölauha kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Jyvät kypsyvät jo kesäkuun lopussa, jonka jälkeen koko kasvi kellastuu.[2][3]
Kääpiölauhaa tavataan alkuperäisenä lajina ainoastaan Euroopassa. Lajin levinneisyysalue ulottuu Portugalista ja Pohjois-Espanjasta itään Alppien pohjoispuolitse Puolaan. Pohjoisempana sitä tavataan Britteinsaarilla, Tanskassa, Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa sekä Lounais-Suomessa. Yhdysvaltain itärannikolle laji on levinnyt ihmisen mukana.[4] Suomessa kääpiölauhaa kasvaa ainoastaan Ahvenanmaalla, josta se löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1912. Nykyisin lajia tavataan alle kymmeneltä kasvupaikalta muun muassa Eckeröstä ja Jomalasta. Ahvenanmaalle laji on levinnyt mitä ilmeisimmin purjelaivojen painolastimaiden mukana.[3][5]
Kääpiölauha viihtyy kuivissa, hiekkaisissa kulttuuriympäristöissä, joita ihmisen toiminta pitää avoinna. Tyypillisiä kasvupaikkoja Ahvenanmaalla ovat polut, tienvarret, leirintäalueet ja rannat.[3]
Kevätkääpiölauha eli kääpiölauha (Aira praecox) on yksivuotinen, Euroopassa tavattava kuivien paikkojen pienikokoinen heinäkasvi. Kääpiölauhaa tavataan Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu ja luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.
_(1).jpg)
